– Kyllä tämä valtiovarainministeriön tuorein ulostulo oli yllättävä, sanoo pitkän linjan ekonomisti Jaakko Kiander.

Kiander – nykyään julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja – sanoo, että työeläkerahojen ja valtiontalouden erillisyydelle on perustellut syyt ja ne on kirjattu myös lakiin. Syy tälle on järjestelmien alkuperäisessä tarkoituksessa. Työeläkejärjestelmän tehtävä on ollut tuottaa ansiosidonnaista eläkevakuutusturvaa, jolla tähdätään jonkinlaisen tulotason säilyttämiseen eläkkeellä.

– ­Se poikkeaa valtiovetoisesta perusturvan tuottamisesta, joka tähtää enemmän ihmisten toimeentulon minimitason ylläpitämiseen. Siksi Suomessa on haluttu, että työeläkerahat ovat työmarkkinajärjestöjen valitsemien edustajien valvonnassa ja yksityisoikeudellisten työeläkeyhtiöiden rahoja. Kyseessä ei ole valtiollinen eläkejärjestelmä vaan työmarkkinoiden eläkejärjestelmä, Kiander tiivistää.

Jakso on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.

Eläkeleikkaus ei säteile suoraan valtiontalouteen

Nyt näyttää siltä, että tätä järjestelmäarkkitehtuuria ollaan vaivihkaa muuttamassa. Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkosen nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien näkökulmasta kyse on työeläkkeen määrän ennustettavuudesta.

– Julkisessa keskustelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että ministeriö on esittänyt myös palkkakertoimen leikkausta, jolloin leikkaus koskisi myös tulevia eläkkeensaajia, Pelkonen sanoo.

Palkkakertoimella tarkistetaan ansaittujen työeläkekertymien arvo, kun ihminen jää eläkkeelle.

Kiander sanoo, että työeläkejärjestelmän kestävyyttä parantavat leikkaukset eivät myöskään suoraan säteile valtiontalouden puolelle, ellei samalla koroteta veroja ja alenneta työeläkemaksuja – joissa on kuitenkin laskelmien mukaan nykyisellään korotuspainetta.

– Yhden prosenttiyksikön indeksileikkaus pienentäisi työeläkemenoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pienentyneet eläkkeet kuitenkin vähentäisivät valtion verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkaus myös pienentäisi kaikkien suomalaisten loppuelämän aikana odotettavissa olevia tuloja. Eli se tarkoittaa pitkän tähtäimen köyhtymistä, Kiander sanoo Salaisuuksien jäljillä -jaksossa.

Julkista taloutta vahvistavat vaikutukset voisivat jäädä vaatimattomiksi.

– Väliaikaisen indeksileikkurin merkitys pienentyisi ajan kuluessa, eikä sen kokoluokka ratkaisisi julkisen talouden eri sektoreiden rahoitushaasteita, Pelkonen sanoo.

Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.