Salo: TKI-rahat ovat investointi tulevaisuuteen

Neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta TKI-toimintaan Salon mielestä aivan liian alhainen, koska TKI-toiminnassa oltiin pahasti jäljessä jo ennen koronaa. Edes mainittu 4 prosentin tavoite ei ole toteutunut.

– Tarvitsemme lisää yksityisiä investointeja ja julkiselta taloudelta merkittävästi lisää panostusta TKI-toimintaan. On valittava joko investoinnit ja vahvempi tulevaisuus tai säästäminen, heikon TKI-toiminnan jatkaminen ja sitä kautta kurjistuminen, hän kiteyttää.

Salon mukaan Suomen talous nojaa vahvasti teollisuuteen ja tekniikan alan osaamiseen, mikä korostaa TKI-toiminnan tärkeyttä maan hyvinvoinnille.

– Vahva vientiteollisuus ja monipuolinen osaaminen ovat olleet avainasemassa, kun Suomesta on vuosikymmenten aikana kehittynyt moderni ja menestynyt valtio. Mutta mikään ei ole ikuista. Jos emme herää ja ryhdy kuromaan kiinni TKI-investointeihin syntynyttä vajetta, suunta on tulevaisuudessa alaspäin.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai alkuperäisen työnsä valmiiksi viime vuoden lopussa. Ryhmän loppuraportissa esitettiin T&K-rahoituslain säätämistä, pitkäjänteisen lakisääteisen T&K-rahoituksen suunnitelman laatimista sekä nykyistä laajemman T&K-verokannustimen luomista.

Salo pitää ryhmän esitystä sinällään hyvänä, mutta tavoitteisiin hän kaipaa lisää kunnianhimoa.

– Ajat ovat vaikeat ja julkiselta taloudelta vaaditaan venymistä. TKI-investoinnit ovat kuitenkin investointi tulevaisuuteen, Salo sanoo.

Esitetyistä toimista etenkin verokannustimet on suunnattu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Nykyiset rahoitusvaihtoehdot eivät sovi hyvin pienyritysten tarpeisiin. Esitetyt verokannustimet ovat keino saada myös pieniä yrityksiä rahoituksen piiriin.

– Verokannustimissa pienyrityksiä auttaa erityisesti niiden ennakoitavuus ja suhteellinen nopeus verrattuna nykyisiin rahoitusvaihtoehtoihin.

Salon mielestä ryhmän työ ei kuitenkaan ratkaise ammattikorkeakoulujen rooliin liittyvää ongelmaa. Salon mukaan ammattikorkeakouluilla on potentiaalia toimia merkittävässä roolissa, kun soveltavaa tutkimusta ja kehitystyötä siirretään koulutus- ja tutkimuslaitoksilta työelämään.

– Valtaosa ammattikorkeakoulujen TKI-rahoituksesta tulee tällä hetkellä EU:n rakennerahastoista, koska kansalliset rahoitusinstrumenttimme eivät oikein sovellu ammattikorkeakouluille. Tarvitsemme siis näiden lisäksi myös selkeän ammattikorkeakoulujen käyttöön tarkoitetun kansallisen rahoitusinstrumentin, Salo sanoo.