Salossa Teijon kansallispuistossa sijaitsevasta Kirjakkalan ruukkialueesta tehty uusi rakennussuojelupäätös

Prosessin aikana on kuultu Museovirastoa, Salon kaupunkia, kiinteistön ja rakennusten omistajaa ja haltijaa sekä naapureita. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueja patoturvallisuusviranomaisena toimiva Kainuun ELY-keskus ovat antaneet asiassa lausunnon. 

Kirjakkalan ruukille suojelumääräyksiä pihapiirin, padon, rakennusten ja kiinteän sisustuksen säilyttämisestä  

Suojelu tarkentuu uuden päätöksen myötä, sillä vanhassa asetussuojelupäätöksessä ei ole ollut varsinaisia suojelumääräyksiä. Uusi suojelupäätös koskee Ruukinkartanoa eli Insinööritaloa, työväenasuintalo Kjällman/Laaksoa, työväenasuintalo Palotaloa, vanhempaa päärakennusta Patruunaa, viljamakasiinia, Hamarijärvenpatoa (Kirjakkalan pato) ja ruukkialuetta.Suojelu kohdentuu em. rakennusten ulkoarkkitehtuuriin ja rakennusrunkoon. Insinööritalon ja Patruunan osalta suojelu kohdentuu myös huonetilajaon pääpiirteisiin. Patruunan, Insinööritalon, Patotalon ja Kjällman/Laakson osalta suojelutarve kohdentuu lisäksi kiinteään sisustukseen, kuten alkuperäisiin tulisijoihin. 

Kirjakkalan ruukki on merkittävä osa Suomen elinkeino- ja taloushistoriaa teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä kohteena. Ruukin pihapiiri ja säilyneet rakennukset ilmentävät 1600-luvulla alkaneen vuorielinkeinon vaikutusta lounaissuomalaiseen maaseutumaisemaan ja ruukkiyhdyskunnalle tyypillistä rakennettua ympäristöä. Kirjakkalassa on tunnistettavissa ruukkikylän hierarkkisesti jäsennelty rakenne ja rakennustyypit varsinaisia tuotantorakennuksia lukuun ottamatta. Pajarakennusten jäänteillä on kuitenkin teollisuusarkeologista merkitystä. Alkuperäisen kaltaisena säilynyt patorakenne kuvaa varhaisen vesivoimantuoton tekniikkaa. Asuin- ja talousrakennukset edustavat rakennusajalleen ja ruukkikylälle tyypillistä, yksinkertaisen arvokasta rakentamista ja niiden ominaispiirteet ovat hyvin säilyneet. Rakennusten sisätiloissa on hahmotettavissa pääosin 1700- ja 1800-luvulle ominaisia tilajakoja ja materiaaleja. 

Kirjakkalan ruukilla on maakunnallista merkitystä alueensa keskeisenä talous- ja sosiaalihistoriallisena ympäristönä. Lähellä sijaitsevien Teijon ja Mathildedalin ruukkikylien kanssa Kirjakkala muodostaa merkittävän kokonaisuuden, joka kuvaa suomalaisen metallinjalostuksen kehitysvaiheita ja ruukkiyhteisöjen rakennusperintöä. 

Lisätietoja 

ylitarkastaja Reetta Katila, p. 0295 022 820 

ylitarkastaja Kirsti Virkki, p. 0295 022 965