Satelliittipaikannus luotettavammaksi uuden laadunvalvontapalvelun avulla

Satelliittipaikannusta hyödynnetään yhteiskunnan monilla kriittisillä sektoreilla, kuten pelastustoiminnassa sekä logistiikassa maalla, merellä ja ilmassa. Myös monet älypuhelinten sovellukset tarvitsevat satelliittipaikannusta. Yhteiskuntamme on käytännössä tullut riippuvaiseksi satelliittipaikannusjärjestelmistä (GNSS, Global Navigation Satellite System).

GNSS-Finland on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kehittämä valtakunnallinen ja jatkuvasti toiminnassa oleva uusi satelliittisignaalien laadunvalvontapalvelu. Palvelu on avoin kaikille. Palvelu perustuu radiosignaalien käyttöä Suomessa koordinoivan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilaamaan ja rahoittamaan tutkimukseen. Tavoitteena on hyödyntää tutkimuksen tuloksia ja sen yhteydessä tehtyä palvelua laajasti yhteiskunnassa.

Palvelun tuottamaa tietoa voidaan integroida muihin, esimerkiksi lentoliikenteen käyttämiin tilannekuvajärjestelmiin antamaan ajantasaista tietoa satelliittipaikannuksen toiminnasta ja luotettavuudesta. Muut toimijat voivat ottaa GNSS-laatutiedon GNSS-Finland-palvelusta, jolloin heidän ei tarvitse investoida omiin valvontajärjestelmiin.

– Suomi oli yksi ensimmäisistä maista maailmassa, joka ryhtyi tarjoamaan paikannuksen monitorointidataa kansalaisilleen. Viime vuosina olemme nähneet suurta kiinnostusta tällaiseen palveluun suomalaisten GNSS-tahojen osalta, jotka haluaisivat nähdä yhden alustan, jonka kautta kuka tahansa voisi reaaliajassa monitoroida vastaanotettujen GNSS-signaalien laatua. GNSS-Finland-palvelu vastaa suoraan tähän kyseiseen tarpeeseen, kertoo Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Zahidul Bhuiyan, joka johti GNSS-Finland-projektia.

Jatkokehitys tuo uusia mahdollisuuksia

Tutkijoille GNSS-Finland on erinomainen alusta. Jatkokehittämällä voitaisiin esimerkiksi monitoroida GNSS-aikaa tai vertailla paikannustarkkuutta, kun käytetään erilaisia järjestelmien ja signaalien yhdistelmiä.

Tulevaisuudessa sovellukseen voitaisiin tuoda rajapintojen kautta myös muiden toimijoiden dataa. Hyvä esimerkki tästä on Ilmatieteen laitoksen ionosfäärin tilaa kuvaava data, jolla voidaan esittää ionosfäärin ja satelliittipaikannuksen suhdetta. Tutkijoiden kehittämiä lisäominaisuuksia on mahdollista tuoda osaksi GNSS-Finland-palvelua.

Viranomaisten ja tutkijoiden lisäksi palvelua voi käyttää kuka tahansa. Sieltä voi katsoa GNSS-signaalien saatavuuden tai tarkistaa satelliittipaikannuksen suorituskyvyn alueellaan.

Tavoitteena häiriötön satelliittipaikannus

– Satelliittipaikannus voi heikentyä tai estyä erilaisten radiohäiriöiden vaikutuksesta. Joskus vikaantuneet sähkölaitteet voivat lähettää vahingossa myös satelliittipaikannussignaalien taajuusalueille signaalia ja siten aiheuttaa toimintahäiriöitä. Meidän tehtävämme on tunnistaa, selvittää ja poistaa radiohäiriöitä eri puolilla maata, toteaa ylijohtaja Kati Heikkinen Traficomista.

– GNSS-Finland-palvelu perustuu kansallisen FinnRef-verkon GNSS-asemiin, joiden avulla voidaan monitoroida kaikkia satelliittipaikannusjärjestelmiä ja niiden eri taajuuksien signaalien laatua, kertoo osastonjohtaja Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksesta.

Satelliittipaikannusjärjestelmiä ovat yhdysvaltalainen GPS, eurooppalainen Galileo, venäläinen GLONASS ja kiinalainen BeiDou. FinnRef-verkko on Suomen kansallinen GNSS-tukiasemaverkko, jolla ylläpidetään koordinaattijärjestelmiä, joita ilman paikantaminen ei onnistu. FinnRef-verkkoa ylläpitää Maanmittauslaitos.

GNSS-Finlandista välitetään hälytysviestejä ennalta määritettyjen kriteerien mukaisesti Traficomille. Näiden viestien avulla voidaan saada ajankohtaista tietoa esimerkiksi häiriöistä signaalin kulussa.

GNSS-satelliitit eivät tuota ainoastaan paikkatietoa, vaan niiden kautta saadaan myös tarkka aikatieto, mitä tarvitaan monien yhteiskunnalle kriittisten järjestelmien ylläpitoon. GNSS-Finland-palvelu mahdollistaa myös aikatiedon resilienssin tutkimisen.