Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Satsaukset tuottivat tulosta: lääke- ja terveysteknologia-ala kasvaa vahvasti Suomessa

Jaa

Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä hienoisesti laski. Tänään julkaistun Etla-tutkimuksen mukaan lääke- ja terveysteknologia-ala on viime vuosina kasvattanut tuottavuuttaan ja parantanut kannattavuuttaan. Tutkijat arvelevat alan nousun johtuvan mm. määrätietoisista satsauksista bioteknologiaan vuosituhannen vaihteessa.

Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.

Tutkiva lääke- ja terveysteknologia-ala on kasvattanut merkitystään Suomessa niin työllisyyden, voittojen kuin arvonlisänkin tuojana. Vaikka Suomen talous on heittelehtinyt, tutkivan lääke- ja terveysteknologia-alan tuottavuus ja voitollisuus ovat tänään julkistetun tutkimuksen mukaan kasvaneet tasaisesti. Tutkivaan lääkealaan ei lueta kuuluvaksi apteekkeja tai lääkkeiden tukkukauppoja. Martti Kulvikin, Tero Kuusen ja Mika Pajarisen tutkimus Terveysteknologia ja tutkiva lääkeala Suomen taloudessa (ETLA B280) selvittää, mikä on alan rooli Suomen taloudessa ja mitä johtopäätöksiä siitä voidaan vetää.

Tutkimustuloksista nousi esiin lukuisia yllätyksiä. Esimerkiksi terveysteknologia-alan arvonlisä nousi Suomessa peräti 60 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2018. Vertailun vuoksi Suomen koko yrityssektorin yhteenlaskettu arvonlisä ei ole inflaatiokorjattuna noussut vuodesta 2008 vaan vasta nyt on noustu takaisin suurin piirtein 2008 lähtötasolle.

Vastaavasti tutkivan lääkealan arvonlisä miltei kaksinkertaistui 1,7 miljardiin euroon, ja työn tuottavuus nousi yli 100 prosenttia. Kasvu on myös ollut tasaisen varmaa ja alaan liittyvien arvoketjujen rooli on kasvanut vuosina 2008–2018.

- Suomessa toimivat tutkivat lääkeyhtiöt työllistävät tasaisesti, toimivat tehokkaasti ja ovat nostaneet työvoimakustannuksiaan eli maksettuja palkkoja muuta yrityssektoria enemmän. Tutkivan lääkealan liikevoitot ovat myös 2,5-kertaistuneet, tiivistää tutkimuspäällikkö Martti Kulvik Etlasta.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkivan lääkealan kasvu on tullut erityisesti suurten yritysten kautta. Terveysteknologia-alalla puolestaan keskisuuret yritykset ovat vetäneet arvonlisän ja liikevaihdon kasvua. Ulkomaisilla yrityksillä on ollut keskeinen rooli kasvussa.

- Terveysteknologia-alan kymmenestä suurimmasta Suomessa toimivasta yrityksestä peräti kahdeksan on ulkomaalaisomisteisia, lähinnä yhdysvaltalaisia. Ulkomaiset yritykset ovat tulleet Suomeen yleisimmin yritysostojen avulla, kuten GE, joka vuonna 2003 osti Instrumentariumin, Kulvik kertoo.

Terveysteknologia vastaa myös yhä suuremmasta osasta yrityssektorin arvonlisää: vuonna 2018 osuus oli 0,84 prosenttia. Samaa kokoluokkaa ovat muun muassa kaivosala (0,78 %), kumi- ja muoviteollisuus (0,85 %) ja kulkuneuvojen valmistus (0,94 %).

Määrätietoiset satsaukset loivat pohjan kasvulle

Terveysteknologia- ja lääkeala on kasvanut finanssikriisin jälkeen Suomessa muuta yrityssektoria nopeammin ja vuonna 2018 alojen arvonlisä oli noussut 2,4 miljardiin euroon.

Tutkijat ovat hahmottaneet useampiakin mahdollisia selittäviä tekijöitä menestyksen taustalla. Suomen selkeiksi vahvuuksiksi on jo 90-luvulla tunnistettu poikkeuksellisen matalan kynnyksen avoin ja rakentava yhteistyö potilaiden, klinikoiden, viranomaisten, yliopistojen ja yhtiöiden välillä. Suomeen on myös kertynyt osaamista ja innovatiivisuutta niin terveydenhuollossa kuin tutkimustoiminnassakin. Lisäksi alan t&k-toimintaa on myös tuettu. Tulokset viittaavat rohkean politiikan onnistumiseen, muistuttaa Etlan Martti Kulvik.

- Menestystä edelsi jo vuosituhannen vaihteessa aloitettu voimakas panostus alaan. Monipuolisten elinkeinopoliittisten toimien tavoitteeksi asetettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen yrityskeskittymän luominen. Toimenpiteet kohdistuivat jälkikäteen arvioituna jopa yllättävän tarkasti juuri tässä tutkimuksessa tarkastelluille aloille, hän sanoo.

Tutkijat korostavat, että lääke- ja terveysteknologia uutena menestysalana vaatii myös jatkossa uusia panostuksia ja yhteistyön jatkumista. Kilpailukyvyn kannalta Suomesta tulee luoda jatkossakin maaperä, jonne myös globaalit jätit haluavat asettua ja sijoittaa tuotannon lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoimintaansa.

Kulvik, Martti – Kuusi, Tero – Pajarinen, Mika: Terveysteknologia ja tutkiva lääkeala Suomen taloudessa (ETLA B280)

Liitteet (3 kpl): Kuvio 3.3a ja 3.3b sekä 3.4.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
Lataa
KUVIO 3.3a. Tutkivan lääkealan työn tuottavuus on noussut vahvasti. Aineistolähteet: Etlan lista lääkealan yrityksistä, Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri.
Koko yrityssektori käsittää Tol-2008 toimialaluokat 05–82, pl. 68.
KUVIO 3.3a. Tutkivan lääkealan työn tuottavuus on noussut vahvasti. Aineistolähteet: Etlan lista lääkealan yrityksistä, Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Koko yrityssektori käsittää Tol-2008 toimialaluokat 05–82, pl. 68.
Lataa
KUVIO 3.3b. Tutkivan lääkealan työn tuottavuus on noussut vahvasti. Aineistolähteet: Etlan lista lääkealan yrityksistä, Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri.
Koko yrityssektori käsittää Tol-2008 toimialaluokat 05–82, pl. 68.
KUVIO 3.3b. Tutkivan lääkealan työn tuottavuus on noussut vahvasti. Aineistolähteet: Etlan lista lääkealan yrityksistä, Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Koko yrityssektori käsittää Tol-2008 toimialaluokat 05–82, pl. 68.
Lataa
KUVIO 3.4. Tutkivan lääkealan liikevoitto on Suomen yrityssektorin kärkeä. Aineistolähteet: Etlan lista lääkealan yrityksistä, Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri.
Indeksikuviossa tiedot on deflatoitu bkt:n 2-numerotason hintaindeksillä (2008=100); osuuskuvio laskettu käyvin hinnoin.
Koko yrityssektori käsittää Tol-2008 toimialaluokat 05–82, pl. 68.
KUVIO 3.4. Tutkivan lääkealan liikevoitto on Suomen yrityssektorin kärkeä. Aineistolähteet: Etlan lista lääkealan yrityksistä, Asiakastieto Oy:n tilinpäätöstietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Indeksikuviossa tiedot on deflatoitu bkt:n 2-numerotason hintaindeksillä (2008=100); osuuskuvio laskettu käyvin hinnoin. Koko yrityssektori käsittää Tol-2008 toimialaluokat 05–82, pl. 68.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Persoonallisuus määrittää sijoittumista työmarkkinoilla – sosiaaliset henkilöt sijoittuvat todennäköisemmin julkiselle sektorille22.2.2021 09:00:00 EETTiedote

Persoonallisuus ja luonteenpiirteet vaikuttavat siihen, sijoittuuko yksilö työskentelemään julkiselle vai yksityiselle sektorille, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Sosiaaliset ja ulospäin suuntautuneet henkilöt päätyvät todennäköisemmin työskentelemään julkiselle puolelle, kun taas järjestelmälliset ja oppimishaluiset sijoittuvat yksityisen työnantajan palvelukseen. Sosiaalisuus kasvattaa myös todennäköisyyttä sille, että työura julkisella sektorilla on pitkä. Luonteenpiirteiden ja työnvalinnan välinen yhteys on osin riippuvainen myös sukupuolesta.

EUROFRAME: Koronaviruksen toinen aalto hidastaa talouden elpymistä koko euroalueella12.2.2021 09:00:00 EETTiedote

Euroalueen talouskasvu elpyy 4,9 prosentin kasvuvauhtia tänä vuonna, arvioidaan Euroopan johtavien taloustutkimuslaitosten julkaisemassa EUROFRAME-ennusteessa. Voimakasta kasvua on edeltänyt viime vuoden koronakriisin aiheuttama historiallinen pudotus euroalueen tuotannossa. Viime syksynä alkanut koronan toinen aalto painaa kuitenkin kasvua alaspäin vielä vuoden 2021 alussa hidastaen näin jo kesällä alkanutta elpymistä. Talouden elpymisen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna rokotusten nyt alettua. Koronakriisi iski erityisen lujaa euroalueen työttömyyslukuihin, jotka olivat olleet ennen kriisiä pitkään suhteellisen matalalla tasolla.

Nokiasta irtisanotut työllistyivät hyvin uudelleen – tuore tutkimus jäljitti ex-nokialaisten myöhempää työuraa18.1.2021 10:00:00 EETTiedote

Matkapuhelinyhtiö Nokiasta vuosina 2009–2014 irtisanotut henkilöt ovat työllistyneet hyvin uudelleen, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-tutkimuksesta. Peräti 77 prosenttia lähteneistä on löytänyt uuden työpaikan, ja valtaosa heistä on työllistynyt palvelusektorin yrityksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin Nokian Suomen-yksiköistä kriisivuosina lähteneiden henkilöiden myöhempää työuraa. Työttömänä ex-nokialaisista on vajaa 10 prosenttia. Nokian romahduttama Suomen ICT-ala on myös palautunut kooltaan samalle tasolle kuin vuosikymmen sitten muiden alan yritysten kasvun ansiosta.

Onko vastakkainasettelu politiikassa kärjistynyt Suomessakin? Tuore BIBU-tutkimus kumoaa käsityksen12.1.2021 00:01:00 EETTiedote

Kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa mainitaan toistuvasti, miten poliittiset jakolinjat ovat kasvaneet ja vastakkainasettelu kärjistynyt. Suomessa tarina syvenevistä jakolinjoista ei kuitenkaan kaikilta osin pidä paikkaansa. Tuore tutkimus osoittaa, että eroja on, mutta polarisoituminen ei ole systemaattisesti lisääntynyt. Esimerkiksi monissa talouskysymyksissä poliitikkojen näkemykset ovat sittenkin suhteellisen lähellä toisiaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme