Satukirja lapsille joiden vanhemmat ovat eronneet riitaisasti - satujen aiheet lasten todellisista kokemuksista

Vuosittain 500−700* avioeroon liittyy merkittäviä ongelmia. Jompikumpi vanhemmista on voinut käyttäytyä väkivaltaisesti jo ennen eroa ja jatkaa sitä tai ryhtyy eron jälkeen kiusaamaan ja vainoamaan entistä puolisoaan ja lapsiaan. Vanhemmat eivät esimerkiksi pysty sopimaan lasten tapaamisesta tai muusta yhteistyöstä. Riitojen keskellä on lapsi.

− Lapset voivat olla vaikeassa raossa vanhempien välissä ja tarvitsevat apua, sanoo Timo Harju.
− Satujen avulla lapsi voi käsitellä vaikeita kokemuksiaan niin, että voi sillä hetkellä kokea olevansa turvassa, Harju jatkaa.

Nina Haikon kuvat ovat oma maailmansa, josta lapsi voi etsiä ihmishahmon tai eläimen ja samastua siihen hetkeksi, mennä kuviin piiloon. Mukaan mahtuvat lapset tunteet, joita on sadun kautta helpompi purkaa.
− Vanhempien riidasta tai vainoamisesta huolimatta lapsen kanssa voi ja pitää työskennellä lapsen auttamiseksi. Lapsella pitää olla joku, jonka kanssa hän voi puhua, sanoo kirjan tuottaneen Varjo-hankkeen vastaava Jaana Kinnunen ja jatkaa.
−Lapsi on oikeutettu apuun omana itsenään. Hänen kanssaan asioista puhuminen ei ole sitä, että lapsi ratkaisee vanhempien riitatilanteen.

Aiheet lasten haastatteluista ja ryhmistä

Sadut pohjaavat lasten todellisiin kokemuksiin. Lapin yliopiston tutkijat, professori Merja Laitinen ja Anna Nikupeteri analysoivat lasten ja nuorten haastatteluita ja ryhmämateriaalia vanhempien eron jälkeisestä väkivallasta. Satujen aiheet nousivat niistä.

Lapsi voi tutkimuksen mukaan kokea vanhempien erossa pelkoa ja turvattomuutta, ihmetellä rakkaudeksi ja huolenpidoksi naamioituja tekoja, tulla käytetyksi äitiinsä tai isäänsä kohdistuvan vainon välineenä tai joutua fyysisen väkivallan ja uhkailun kohteeksi. Linnanherran lumi -sadun taustalla on lapsen ääneen kertoma ihmetys siitä, miksi isä kutsuu häntä luokseen ja hemmottelee, mutta isän luona ei seinillä ole yhtään kuvaa hänestä. Äidistä kuvia on tosi paljon. Isä haluaa myös, että hänen kanssaan jutellaan äidistä. Lapsen silmissä vanhempi sekä osoittaa kiintymystä että on pelottava tai hylkivä.   

− Meidän täytyy pystyä puhumaan myös vanhemmuuden pulmista tai väkivaltaan liittyvästä pahuudesta ja siitä, että niin lapsi kuin vanhempi voivat tarvita tukea, painottaa Jaana Kinnunen.
Tapaamiset etävanhemman kanssa pitää joka tapauksessa järjestää lapsen kannalta viisaasti ja lasta kuunnellen.
−Tapaamiset voivat olla lapsesta pelottavia, vaikka eroon tai suhteeseen vanhemman kanssa ei liittyisikään vainoa tai muuta väkivaltaa. Vanhemmilta tarvitaan silloin erityistä herkkyyttä asettua lapsen asemaan ja miettiä uudelleen sopimuksia ja tapaamisen toteutusta, sanoo Ensi- ja turvakotien liitossa lapsityöstä vastaava kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Kirja on osa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten VARJO-hanketta, joka kehittää palveluita eron jälkeisen vainon osapuolten tueksi (2012−2017). Hankeyhdistykset ovat Viola - väkivallasta vapaaksi ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry, hanke on RAY/STEAn rahoittama.  

 ---

Timo Harju on oululainen kirjailija ja sanataideohjaaja. Hän on ohjannut eri-ikäisten kirjoittajien sanataideryhmiä, myös Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä.  Harju on aiemmin julkaissut runokirjat Kastelimme heitä runsaasti kahvilla (2009) ja Kaikenhymyiset (2015). 

Nina Haiko Lappeenrannassa asuva kuvittaja ja kuvataitelija, joka tunnettu erityisesti värikkäistä lastenkirjoistaan.

 ---

*Jaana Kinnunen: Kun väkivalta ei päättynytkään eroon – Tutkimus lastenvalvojien työkäytännöistä eron jälkeisen väkivallan ja vainon tilanteissa (Lapin yliopisto, 2016); Vuonna 2016 avioeroon päättyi 13 541 avioliittoa (Tilastokeskus).