Savonlinnan kaupungilla laaja valmiusharjoitus

- Kouluihin mahtuu jo lähtökohtaisesti paljon väkeä ja wc:t, suihkut, ruokailutilat sekä liikuntasalit majoittumiseen löytyvät automaattisesti. Harjoituksen aluksi evakointikeskuksen ennalta koolle kutsuttu henkilöstö tutustuu toisiinsa ja tiloihin, ja ryhtyy miettimään ratkaisua tilanteeseen. Ideaalitilanteessa henkilöstö tuntee entuudestaan rakennuksen ja muut jäsenet, mutta aina paikalle voi joutua tulemaan myös varajäseniä, taustoittaa kaupungin valmiussuunnittelusta vastaava hallintojohtaja Saku Linnamurto.

Evakointikeskusten henkilöstö kokoontuu kymmenellä koululla ympäri kaupunkia ja teknisen puolen raivausryhmät omissa toimipisteissään. Kaupungin valmiusjohtoryhmä ja sen tukiosat kokoontuvat valtuustosalissa. Kommunikointi valmiusjohtoryhmän ja muiden ryhmien välillä tapahtuu oman tilannepäivystäjän kautta, jolloin viestintä on hallittua. Valmiusjohtoryhmässä kaupungintalolla löytyvät asiantuntijat poliisin, pelastuslaitoksen, lääkinnän sekä teknisen osaamisen sektoreilta.

- Valmiita toimintamalleja ei ole. Nyt tehtäväksi annetaan miettiä kuinka kouluilla hoidetaan tuhansien ihmisten majoitus-, saniteetti- ja ravitsemusjärjestelyt. Kuinka esimerkiksi saadaan kaikille petivaatteet kerätyksi? Entäpä jos ongelmia tulee lisää, ja vesi- ja sähköjakelu ei toimi? Kuinka saadaan makkarakeittoa lämpimäksi? Tällöin pitää miettiä innovatiivisesti ja maanläheisesti, esimerkiksi että kuinka monella meistä on kaasugrilli kotona. Haastetta antaa myös kuvitteellinen tilanne, että kymmenellä evakoidulla henkilöllä on jo keskukseen tullessa vatsavaivoja ja ripulia. Ei tuota joukkoa voi muiden sekaan laittaa tautia tartuttamaan.

Ryhmät miettivät ja kirjaavat harjoituksen tehtävät ja toimintasuunnitelman asioiden hoidosta omassa kiinteistössään, ja palauttavat suunnitelman johtoryhmälle. Koko harjoituksen kokoava palautetilaisuus järjestetään syksyllä. Tällöin mietitään etenkin mikä tilanteessa oli vaikeinta, miten asia ratkaistiin ja mitä tästä opittiin.

- Kunnan toimintaa kriisitilanteissa ohjaa valmiuslaki, puolustustilalaki sekä pelastustoimilaki. Niiden mukaan kunnalla on velvollisuus ylläpitää erilaisiin poikkeusoloihin varautuvaa valmiussuunnittelutoimintaa sekä toimintavalmiutta, joiden avulla pidetään asukkaiden hyvinvoinnista huolta poikkeusoloissakin. Tämä tarkoittaa suunnitelmien ylläpitämistä sekä organisaation toimintakyvyn ylläpitämistä erilaisiin poikkeustilanteisiin. Poikkeusoloissa kaupungin organisaatio sopeutuu tilanteisiin, ja muuttuu tarvittaessa kriisiorganisaatioksi. On tärkeä harjoitella säännöllisesti ja tietää mihin ryhmään ja mitä tehtäviä itselle poikkeusoloissa kuuluu. Kaupungin alueella tapahtuneissa myrskyn aiheuttamissa poikkeustilanteissa on jouduttu muutamia kertoja toimimaan valmiusorganisaatiolla ja sen toimintamalleilla. Nyt ensimmäistä kertaa harjoitellaan koko valmiusorganisaatiolla, toteaa kaupunginjohtaja Janne Laine.