Savua aalloilla -virtuaaliesitys tuo peliteknologian museoon – esityksen alusten 3D-mallit julkaistaan avoimena datana

Myrskyisenä kesäpäivänä vuonna 1790 Kymijoen päähaaran suu täyttyi laivoista, ihmisistä ja savusta. Ruotsinsalmen toiseen meritaisteluun osallistui noin 350 alusta suurista 40-metrisistä saaristofregateista pienehköihin soudettaviin tykkiveneisiin. Mukana oli yli 20 000 ihmistä, joista moni ei koskaan palannut kotiinsa.

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyä varten taistelupäivän tapahtumat on tiivistetty kahdeksanminuuttiseksi tarinaksi, jossa näkökulman saavat sekä ruotsalainen että venäläinen laivasto. Se avaa merimiesten ja sotilaiden kokemuksia sekä kohtalokkaan taistelun tunnemaisemaa. Tapahtumien kuvaus perustuu uusimpaan historiantutkimukseen.

Elämyksellisen multimediateoksen käsikirjoituksessa on hyödynnetty laajaa tutkijaverkostoa Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä sekä käytetty kattavasti tutkimuskirjallisuutta ja alkuperäisiä asiakirjoja. Taistelun tapahtumat on sijoitettu Kotkan edustan merialueelle historiallisia ja nykyisiä digitaalisia karttoja vertailemalla.

“Savua aalloilla tulee tarkoituksella iholle. Koitosta odottavien sotilaiden syvä hengähdys aamun sarastaessa taittuu sodan julmaksi pauhuksi ja vie mukanaan kuoleman syliin meren aaltoihin”, kuvailee Suomen merimuseon hanketutkija Aaro Sahari.

Uudenlaista teknologiaa museossa

Savua aalloilla -esitys on Suomen museoissa vielä hyvin vähän nähtyä, kokonaisvaltaisesti vaikuttamaan pyrkivää esitystapaa. Intensiivinen esitys avautuu museokävijän ympärille yli 35 neliömetrin kokoisena kaarena. Sen kokemiseen ei tarvita virtuaalilaseja tai muita laitteita, vaan tilassa voi liikkua vapaasti historian tapahtumiin tutustuen.

Esityksen luovan ja teknisen toteutuksen on tehtyt VR-studio Zoan.
“Esityksellä tuodaan kaikenikäisille uudelleen eläväksi tilanne, jonka osat ovat nykyään jo ajan myötä lähes tuhoutuneet, luodaan jäänteisiin elävä kytkös, linkki, jonka kautta on mahdollista ymmärtää ja kokea mennyttä aikaa. Zoanilla uskomme vahvasti, että tämän tyyppinen esitystekniikka tulee yleistymään museoalalla”, kertoo tuottaja Janne Itäpiiri Zoanilta.

Läheltä koettava digitaalinen toteutus on edellyttänyt ainutlaatuisia teknillisiä ratkaisuja, kuten suurta kuvaresoluutiota sekä kuvakerrontaa korostavaa 7.1-surround-äänimaisemaa. Tekniikka on suunniteltu vaikuttavuuden ja kokemuksen ehdoilla, jotta Ruotsinsalmen toisen meritaistelun tarina nivoutuu sulavasti osaksi Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyä.

“Suurelta osin teknologia ja tekniikat, joita projektiota varten luotiin, jouduttiin tekemään mittatilaustyönä. Äänituotantoon nähtiin myös erityisen paljon vaivaa, ja se selvästi auttaa kokemuksen tunnelatauksen korostamisessa. Tarinallisesti haluttiin viestin sävyn säilyvän neutraalina taistelun osapuolten näkökulmasta, pääviestinä ettei sota koskaan kannata”, kertoo ohjaaja Lauri Laukkanen Zoanilta.

Teoksessa esitetyn väkivaltaisten tapahtumien vuoksi sen katsomiseen ja kokemiseen on asetettu suositusikärajaksi 12 vuotta. Kahdeksan minuuttia kestävä esitys on toistaiseksi nähtävillä kokonaisuudessaan vain Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä omassa erillisessä tilassaan.

Historialliset alusten aineisto kaikkien käyttöön

Virtuaalisen Savua aalloilla -esityksen tekeminen vaati Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastojen alusten yksityiskohtaista mallintamista. Näistä 1700-luvun laivoista ja veneistä on säilynyt vain vähän fyysisiä jäänteitä. Nykyisen Kotkan edustalle uponneiden alusten hylyt eivät yksin riitä käyttökuntoisten alusten mallintamiseen, vaan tueksi tarvittiin teknologista historiantutkimusta.

Merenkulun ja laivastojen historiaa käsitellyt tutkimuskirjallisuus antoi hyvän yleiskuvan 1700-luvun lopun sotalaivoista. Lisäksi alusten mallintamiseen hyödynnettiin muun muassa alkuperäisiä teknisiä piirustuksia Sjöhistoriska Museetin kokoelmista, arkeologisia tutkimuksia Ruotsinsalmessa, aikalaistaidetta sekä pienoismalleja. Näistä lähteistä Zoan Oy:n mallintajat rakensivat digitaaliset mallit.

Osa mallinnetuista aluksista on itsessään historiallisesti merkittäviä. Sellaisia ovat esimerkiksi Ruotsinsalmen tunnetuin laiva, venäläinen soutufregatti Svjatoi Nikolai, tai Ruotsin kuninkaan jahti Amphion. Osa aluksista taas edustaa merisodan tulosten kannalta keskeisiä tyyppejä, kuten ketteriä tykkipursia ja suuria kaleereita.

Alusten mallintaminen on ollut suuritöistä, eikä työn tuloksia haluta kadottaa bittiavaruuteen. Kaikki alustyyppien mallit julkaistaan Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyn avauduttua avoimen kulttuurin creative commons -lisenssillä vapaaseen käyttöön. Missä Ruotsinsalmen alukset jatkossa purjehtivatkaan, jää virtuaaliteknologiaa taitavien ihmisten ja digitaalista kulttuuriperintöä hyödyntävien tahojen päätettäväksi.

Julkaistavat 3D-mallit:

• venäläiset St. Alexander -luokan saaristofregatit, erityisesti St. Nikolai
• ruotsalainen tykkipursi
• 22-airoparinen kaleeri, mallina käytettiin molempien maiden palveluksessa olleita aluksia
• ruotsalainen hämeenmaa Styrbjörn
• Kuningas Kustaa III:n huvijahti Amphion
• venäläinen Xebec (shebekki) Minerva
• ruotsalainen kuninkaallinen jahti Amadis
• venäläinen kaik’a, soudettava tykkivene
• ruotsalainen uudenmaa Ingeborg
• venäläinen tykkiproomu
• ruotsalainen tykkijolla
• kutteri, purjehdittava yhteysvene
• ruotsalainen mörssärivene
• venäläinen tykkipursi
• ruotsalainen turunmaa Norden
• venäläinen tuplasluuppi.

3D-mallit julkaistaan seuraavissa tiedostomuodoissa tekstuureineen:

1. OBJ yksityiskohtainen
2. FBX yksityiskohtainen
3. katseluversio Museoviraston Sketchfab-kanavalla.

Mallit ja niitä koskeva tutkimusaineisto tallennetaan Suomen merimuseon kokoelmiin, ja ne tulevat avoimesti käytettäväksi Finna-portaalin kautta.

Tekijät ja tukijat

Historiallisesta edustavuudesta on vastannut Historia eläväksi digitaalisella tarinankerronnalla -hanketta luotsannut Suomen merimuseon tutkija FT Aaro Sahari. Hän on syntyjään kotkalainen merenkulun teknologian ja turvallisuuden sekä Kymijoen suualueiden historian asiantuntija.

Savua aalloilla -teoksen tuotannosta ja vaativien virtuaalisten mallien rakentamisesta on vastannut Zoan Oy Suomen kansallismuseon merihistorian asiantuntijoiden tuella. Teoksen ohjasi Lauri Laukkanen, ja äänimaiseman loi El Camino Helsinki Oy. Poikkeuksellisen ja vaativan teknisen toteutuksen on laatinut Aki Hypnotist Hirvilammi.

Historia eläväksi digitaalisella tarinankerronnalla -hanketta tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.

www.kohtalonaruotsinsalmi.fi