SDP

SDP lisäisi verotuksen tasapuolisuutta tiivistämällä veropohjaa

Jaa

SDP julkaisi tänään vero-ohjelman. Vuoteen 2030 katsova ohjelma sisältää SDP:n pitkän aikavälin linjaukset siitä, mikä rooli verotuksella on hyvinvointivaltiossa.

Timo Harakka ja Antti Rinne SDP:n vero-ohjelman julkistustilaisuudessa.
Timo Harakka ja Antti Rinne SDP:n vero-ohjelman julkistustilaisuudessa.

- On syytä palata verotuksen perusasioihin. Veroilla rahoitetaan hyvinvoinnin takaavat julkiset palvelut ja etuudet. Sillä myös vähennetään eriarvoisuutta ja taataan kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet, toteaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Suomessa omistamisen verotus on suhteellisen kevyttä, kun sitä verrataan kaikkiin verotuloihin. Vuonna 2015 Suomessa omistamisen verojen osuus oli 16 prosenttia, kun koko EU:ssa taso oli keskimäärin 21 prosenttia.

- Kaikki tunnustavat hyvän veropolitiikan perusteet, mutta harva niitä noudattaa: laajat ja tiiviit veropohjat, alhaiset verokannat. Omistamisen veropohjaa tiivistämällä mahdollistetaan työn verotuksen keventäminen, korostaa kansanedustaja Timo Harakka, joka on johtanut vero-ohjelman valmistelua.

- Tasapuolinen verotus palvelee myös liike-elämää ja kilpailua. Investoinnit koulutukseen, terveyteen ja muihin kasvun edellytykseen luovat pohjan yrittäjyydelle, aggressiivisen verosuunnittelun suitsiminen taas parantaa kotimarkkinayritysten kilpailuasemaa, Harakka sanoo.

SDP:n vero-ohjelma sisältää myös lyhyen aikavälin toimenpiteitä omistamisen veropohjan tiivistämiseksi.

- Tällä hetkellä veropohjassa on lukuisia aukkoja, joita hyödyntämällä verot voidaan joissain tilanteissa välttää jopa kokonaan. Ohjelma sisältää toimet keskeisimpien ongelmien korjaamiseksi. Laittaisimme esimerkiksi ulkomaiset eläke- ja sijoitusrahastot verolle perimällä niiden saamista osingoista lähdeveroa, toteaa Harakka.

SDP esittelee kestävän kehityksen arvonlisäveron

SDP ottaisi käyttöön kriteerit ja arviointityökalun, joilla varmistetaan, että verotusta hyödynnetään tehokkaasti muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, terveyden edistämisessä ja talouden vahvistamisessa. 

- Verotus tai veronalennukset eivät ole ratkaisu kaikkeen ja usein sen vaikutus käyttäytymiseen on pieni. Veroilla voidaan silti parhaimmillaan uudistaa taloutta ja vastata maailman muutoksiin. Jos arvonlisäverotus perustuisi kestävään kehitykseen, esimerkiksi korjauspalveluiden käyttö ja kierrätys voisivat nauttia alemmista verokannoista, Harakka sanoo.

Harakan mukaan teknisen kehityksen mahdollistama läpinäkyvyys ja esimerkiksi alustatalous antavat aivan uusia mahdollisuuksia, kun tiedot voidaan kerätä alustoilta automaattisesti verotusta varten. Samalla talouden globalisaatio ja tekninen kehitys ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen, kun suuri osa arvonlisästä on kertynyt yksittäisille toimialoille ja yrityksille niiden sisällä.

- Uudistunut talous vaatii uusia pelisääntöjä. Alustoille on asetettava vastaavia velvoitteita kuin työnantajilla nykyään on. Kansainvälisesti on otettu viime vuosina harppauksia, kun valtiot ovat sopineet haitalliseen verokilpailuun puuttumisesta. Se antaa mahdollisuuden eriarvoisuuden kitkentään. Suomen on oltava aktiivisesti mukana luomassa esimerkiksi EU:n yhteistä veropohjaa, jotta uudistukset palvelevat meitä, toteaa Harakka.

Harakan mukaan tulevaisuuden talous korostaa entisestään tarvetta progressiiviselle verotukselle, jossa maksukyky vaikuttaa verojen tasoon.

- Veropohjaa tiivistämällä voimme keventää pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta. Uudella työtulotuella kohdentaisimme veronkevennykset myös kaikkein pienituloisimmille palkansaajille ja näin tuettaisiin myös osa-aikaisten työllistymistä.

***

Koko vero-ohjelma alla liitteenä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Timo Harakka, p. 050 386 9292

Antti Rinne
Yhteydenotot, viestintävastaava Dimitri Qvintus, p. 050 574 0956

Kuvat

Timo Harakka ja Antti Rinne SDP:n vero-ohjelman julkistustilaisuudessa.
Timo Harakka ja Antti Rinne SDP:n vero-ohjelman julkistustilaisuudessa.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

AKAVAn puheenjohtaja Sture Fjäder lietsoo sukupolvien välistä vastakkainasettelua22.5.2018 12:41Tiedote

AKAVAn puheenjohtaja Sture Fjäder aloitti akavalaisten liittokokouksen kritisoimalla SDP:n ratkaisuja eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. SDP:n esitys nostaa Telan asiantuntijan mukaan 55 000 suomalaista eläkeläistä pois köyhyydestä. Oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen kuuluu kaikille sukupolville, eikä pienellä maalla ole varaa tai järkeä lietsoa sukupolvien välistä vastakkainasettelua, toteaa SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta. Feldt-Rannan mukaan SDP on sitoutunut jo 2017 siihen, että alle 1400 € eläkkeitä korotetaan 30 € kuussa. Julkisen talouden sallimissa rajoissa pieniä eläkkeitä on usean vuoden aikana tavoitteena korottaa yhteensä sadalla eurolla. - Yhteiskuntapolitiikassa tehdään jatkuvasti arvovalintoja. SDP:n arvoissa säällinen toimeentulo kuuluu kaikille. Maassamme on iso pienituloisten eläkeläisen joukko, joka päivittäin joutuu tinkimään pienen eläkkeen vuoksi monista asioista. Hyvinvointiyhteiskunta kuuluu kaikille ja on kunnia-asia huolehtia näiden naisten ja miest

Puheenjohtaja Antti Rinteen vappupuhe1.5.2018 13:39Tiedote

Arvoisa vappujuhlaväki! Suomi oli 1900-luvun alussa jyrkkä luokkayhteiskunta. Tuloerot olivat valtavat, elämän edellytykset kovin erilaiset maattoman maatyöläisen ja säätyläisen välillä. Sosiaalinen ja taloudellinen nousu heikoimmasta asemasta parempaan oli lähes mahdotonta. Erityisesti kunnallisen päätöksenteon tasolla valta oli keskittynyt varakkaille miehille. Vuoden 1917 aikana nälkä, puute ja kurjuus lisääntyivät nopeasti suomalaisen köyhälistön, työväen keskuudessa. Ylen toimittaja Esko Varho kirjoitti tammikuussa tänä vuonna artikkelissaan ” Nälkä, pelko ja vihapuhe eli miksi Suomessa alkoi sata vuotta sitten sisällissota – vuoden 1917 opetukset” seuraavasti: ”Suomi ei ensimmäisen maailmansodan aikaan ollut ruuan suhteen lainkaan omavarainen. Ennen kaikkea suuri osa leipäviljasta oli tuontitavaraa Venäjän ja Ukrainan aroilta. Leipäviljan ja muiden elintarvikkeiden saanti alkoi vaikeutua pahasti jo alkukesästä. Piti ”alkaa organiseerata nälkää”, kuten senaattori Väinö Tanner tote

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme