STT uutisoi tiistaina 23.5. että hallitusneuvotteluissa esitetään kansanopistojen, kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ym. vastaavien oppilaitosten rahoitukseen jopa 20–70 miljoonan euron leikkauksia. Valtion vuoden 2023 talousarviossa on varattu vapaaseen sivistystyöhön 182 miljoonaa euroa.  Jo nyt vapaan sivistystyön valtionavustuksen taso on riittämätön.

Nyt hallitusneuvotteluissa esitetään massiivista leikkausta vapaaseen sivistystyöhön. Kaavaillut leikkaukset tarkoittavat käytännössä monien oppilaitosten lakkauttamista, opiskelumahdollisuuksien heikkenemistä sekä seurauksena laajamittaisia irtisanomisia henkilöstövaltaisella alalla.  

Valtiovarainministeriön leikkausmuistion perusteluissa todetaan, että opiskelijat ovat lähinnä keskiluokkaisia hyvätuloisia ihmisiä, joilla on varaa maksaa opiskelunsa ja harrastuksensa itse.  Nämä perustelut ovat kansalaisopistotoiminnan perusajatuksista hyvin kaukana.

Vuoden 2019 tilastokeskuksen keräämän vapaan sivistystyön opiskelijaprofiilin mukaan kansalaisopistojen opiskelijoista suurin osa (55 %) ei ole työllisiä. Samoin suurimmalla osalla (61 %) ei ole korkeakoulututkintoa. Korkeakoulutus ei myöskään yksinään kerro henkilön sosioekonomisesta asemasta.

Esimerkiksi Suomen suurin yksityinen vapaan sivistystyön tuottaja Setlementtiliitto jäsensetlementteineen ilmoittaa toimihenkilöasemassa olevien hyvätuloisten ihmisten opiskelevan kansalaisopistoissa, mutta silti opiskelijoista lähes 12 000 on eläkeläisiä ja lähes 2000 työtöntä. Esimerkiksi Savonlinnassa, Linnalan Setlementin opiston opiskelijoista lähes puolet opiskelijoista on eläkeläisiä tai työttömiä.  

Jos nämä ministeriön ehdotuksen mukaiset leikkaukset halutaan kompensoida esitetyn mukaisesti opiskelijamaksujen korotuksilla, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä, että kansalaisopistojen pitäisi korottaa kurssimaksuja jopa 2,5 kertaisiksi. Tämä karsii suuren joukon pienituloisten mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja harrastuksiin.  

- Kokoomuksen mainostama koulutuksen erityissuojelu päättyi näköjään jo ennen aikojaan ja herää kysymys, oliko erityissuojeluspuhe vain pelkkä puhallus, josta ei aiottukaan todellisuudessa pitää kiinni, Mikkonen pohtii.  

Mikkosen mukaan vapaasta sivistystyössä leikkaaminen heikentäisi paikallista kouluttautumisen mahdollisuutta, jatkuvan oppimisen edellytyksiä ja kansalaisten hyvinvointia. Kansalaisopistot ovat nimensä mukaisesti kansan sivistäjiä. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kansalaisopistot vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin ja terveyteen, tuottaen hyvinvointia opiskelijoilleen ja säästöjä hyvinvointialueille.