– Hoitotakuulainsäädäntö on tärkeä erityisesti siksi, että se parantaa ihmisten mahdollisuutta päästä hoitoon entistä nopeammin ja oikea-aikaisesti. Ensikontaktin saamisen nopeuttaminen estää sairauksien pahenemista entisestään. Mahdollisimman varhainen puuttuminen vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että pidemmän aikavälin kuluja yhteiskunnalle.

Tämän lisäksi tärkeää on, että hoidon jatkuvuus turvataan ja ihminen saa tarvittavan hoidon sairauteensa – pelkkä ensikontakti ei riitä. Siksi ensimmäisellä tapaamisella tehdäänkin hoito- tai kuntoutussuunnitelma, jossa määritellään tutkimusten, hoidon tai kuntoutuksen tarve. Suunnitelman mukaiset hoitotapahtumat eivät kuuluisi 7 päivän hoitotakuun piiriin, mutta nämäkin palvelut tulisi järjestää kohtuullisessa ajassa enintään 3 kuukauden kuluessa tai suunnitelman mukaisesti, Kiljunen toteaa.

Edustaja Kiljunen pitää tärkeänä myös, että lainsäädäntö velvoittaa ja ohjeistaa tulevia hyvinvointialueita, kuinka perusterveyspalveluita tulee kehittää ja parantaa nykyisestä. Hän myös pitää porrastettua siirtymää perusteltuna, jotta palvelun järjestäjillä on aikaa muuttaa ja kehittää toimintojaan hoitotakuun saavuttamiseksi.

– Hoitotakuuta ei kuitenkaan toteuteta pelkästään lainsäädännöllä. On tärkeää, että hyvinvointialueilla parannetaan työolosuhteita ja työkäytänteitä sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla mukana palveluiden kehittämistyössä. Tätä kautta helpotetaan myös lääkäreiden ja hoitajien saatavuutta perusterveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden työryhmän työ on tässä myös erittäin tärkeää. Meidän tulee myös varmistaa työn vaativuutta vastaava palkkaus ja ettei työn kuormitus kasva liian suureksi, sillä mitä paremmin meidän henkilöstömme voi, sitä parempaa palvelua me voimme tarjota ihmisille, Kiljunen muistuttaa.