Ryhmäpuhe 16.2.2021
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen

Arvoisa puhemies,

Välikysymys on perustuslain painavin väline, jolla oppositio voi punnita hallituksen luottamusta. Siksi siihen on aina suhtauduttava vakavuudella.

Olen huolella käynyt lävitse tämän välikysymyksen.

Alkajaisiksi siinä todetaan, että EU on muuttumassa toiseksi järjestöksi kuin mihin 1995 liityimme. Näin on käynyt. Vuodet vierivät ja EU kehittyy.

Yksi asia on ollut pysyvä. Ja sen toteaa välikysymys: Suomi on ollut käytännössä 25 vuotta nettomaksaja. Totta. Olemme hoitaneet talouttamme keskimääräistä paremmin.

Olemme nettomaksajia, mutta vielä suuremmassa määrin nettohyötyjiä. Sen välikysymyksen allekirjoittajat tietävät. Siksi yksikään teistä ei vaadi Suomen eroa EU:sta.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä todetaan, että EU on pudonnut digitaalisesta kehityksestä. On huoli amerikkalaisten ja kiinalaisten digijättien ylivallasta. Vakava huomio. Oppositio toteaa, että EU-komissio määrää miten elvytysvaroja tulee käyttää, vähintään 20 prosenttia digitalisaatioon. Tämä lienee kiitos komissiolle.

Samasta syystä oppositio on varmaan valmis tukemaan digiveroa. Sitä ollaan EU:ssa kehittelemässä.

Ylipäätään oppositio arvostanee EU:ssa kehitteillä olevia maksuja, kuten hiilitulleja, muovimaksua, digiveroa ja keinottelua rajoittavaa finanssitransaktioveroa.
Välikysymyksessähän todetaan: ”että suomalaiset sidotaan aina toiseen ja kolmanteen sukupolveen velkavastuisiin elvytysvälineen vuoksi.”

Meistä sosiaalidemokraateista on tärkeää, etteivät näitä tarkasti rajattuja vastuita kuittaa suomalaiset veronmaksajat. Siksi on järkevää, että EU itse kokoaa nämä varat mainituilla haittaveroilla. Epäilemättä oppositiokin tukee tällaista linjaa.

Arvoisa puhemies,

Oppositio on välikysymyksessä huolissaan, että komissio suuntaa elvytysrahoja 37 % ilmastohankkeisiin ja Suomi tähtää hiilineutraaliksi jo 2035. Pelkona on vanhentuvan teknologian käyttö. Hallituksenkin mielestä ilmastohankkeisiin varattavat elvytysvarat tulee käyttää täysimääräisesti moderniin teknologiaan.

Välikysymys toteaa: Ulkomaankauppamme osuus Välimeren maiden kanssa on noin 5 %. Siitä me emme paljoa kostu.

Ehkä on niin, mutta juuri siksi EU:n yhteinen elvytyspaketti on tärkeä. Se luo kasvua koko EU:n sisämarkkinoille, jonne yli puolet Suomen viennistä suuntautuu. Se takaa työpaikan yli puolelle miljoonalle suomalaiselle.

Oppositio muistuttaa myös perustuslakivaliokunnan kannasta Suomen vastuiden tarkkarajaisuudesta elpymisrahastossa. Juuri niin. Tämä oli Suomen hallituksen tärkeimpiä saavutuksia, kun elvytysvälineestä sovittiin.

Välikysymys on hapan eräille Välimeren ja itäisille jäsenmaille yhteisten varojen valvonnasta. Väärinkäytöksen riski on olemassa. Suomen hallitus oli tarkka tässäkin kysymyksessä. Sidoimme elvytysvälineen oikeusvaltioperiaatteeseen. Muistamme, kuinka pääministeri Marin alleviivasi asiaa, kun aiheesta tässä salissa keskusteltiin.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä puhutaan EU:sta tulonsiirtounionina. Sitä se on. EU:n budjetista yli kolmannes menee maataloustukiin ja toinen kolmannes aluetukiin. Ja kun olemme kuulleet puheita, että unionin varat kasautuvat Brysselin notkuviin pöytiin. Tosin eivät välikysymyksen tekijät noin halpoja argumentteja käytä. He ymmärtävät EU:ta, kun se pyrkii tasaamaan alue-eroja ja maataloutta tulonsiirroilla. Eikö niin?

Oppositio muistuttaa elvytysvälineen ainutkertaisuudesta. Niin hallituksin tekee. Välikysymyksen mukaan ”valistunut Suomen kansa ei tätä usko”. Saattaa olla näin. Kansalla on historian tajua. Seuraavan sadan vuoden aikana voi hyvinkin tulla jokin uusi globaali kriisi, johon meidän on EU:ssa kyettävä yhdessä vastaamaan. Sen takia suomalaiset äänestivät unioniin liittymisen puolesta. Näemmä: kyllä kansa tietää.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä on epätarkkuuksiakin. Siinä väitetään, että Italia saa tästä 750 miljardin euron paketista noin 200 miljardia. Tosiasiassa Italian nettosaanto elvytyspaketista on 30,7 miljardia.

Epätarkkuus epäilemättä, mutta olihan opposition viime syksyn budjettiesityksissäkin väljiä lukuja.

Arvoisa puhemies,

Suomi on pieni ja avoin kansantalous, jonka todellista itsenäisyyttä ja vaikutusvaltaa EU jäsenyys on suuresti lisännyt.

Se arvon kollegat, on isänmaan etu. Elvytysrahasto on tässä ainutlaatuisessa kriisissä välttämätön väline. Siksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle täyden tukensa.