SDP EDUSKUNTA

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 9.11.2022

Jaa

SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 9.11.2022 Kansanedustaja Kimmo Kiljunen.

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Muutoksen puhuttaessa mahdollisia. 

Arvoisa puhemies,

Mistä puhumme, kun puhumme ennallistamisasetuksesta? Puhumme Suomen luonnosta, sen monimuotoisuudesta, lajirikkaudesta ja sitä uhkaavasta luontokadosta. Tämä on aikakautemme suuri haaste ilmastonmuutoksen rinnalla.

SDP etsii sitoutuneesti kestäviä ratkaisuja molempiin. Ympäristönsuojelussa on tehty paljon jo tähänkin asti, mutta vielä on tehtävää.

EU-komission toimivaltaan kuuluu eurooppalainen ilmasto- ja luontopolitiikka. Komission kunnianhimo näissä molemmissa on ollut ihailtavan korkea, mitä osoittaa nyt käsillä oleva ennallistamisasetus. Hyvä niin. Me tuemme tätä tavoitetta. Samalla korostamme, että sen keinoista ja niiden kustannustehokkuudesta on syytä vielä keskustella.

Olemme Suomessa jo sitoutuneet EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii lisätoimia eri puolilla, myös Suomessa. Kannamme asiassa kansallisen vastuumme.

Arvoisa puhemies,

ennallistamisasetus koskee hyvin erilaisia luontoympäristöjä: soita, metsiä, maatalousmaita, urbaaneja ympäristöjä, merialueita ja sisävesiä. Suomessa eniten keskustelua on herättänyt metsien osuus. On hyvä muistaa, että metsät muodostavat vain viidenneksen ennallistettavasta pinta-alasta.

Suomelle ja suomalaisille metsät ovat kuitenkin elämää suurempi asia, kaiken alku. Meidät on aikoinaan leimattu metsälaisiksi ja totta, olemme metsästä kasvanut ja metsiemme varassa vaurastunut kansa. Sotien jälkeen metsäteollisuus oli taloudellisena runkona suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.

Olemme EU:n metsäisin maa. Suomen pinta-alasta 73 prosenttia on metsää. Kansainvälisesti verrattuna olemme myös vastuullisesti ja kestävästi hyödyntäneet kansallisomaisuuttamme. Kaadetut metsäalueet on hoidettu ja varmistettu metsien uusiutuminen. Vertailun vuoksi Saksassa metsäpinta-alaa on enää jäljellä 32 prosenttia ja Hollannissa vain 11 prosenttia.

Vuonna 2021 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli Suomessa 13 miljardia euroa. Metsäsektorilla on yhä keskeinen merkitys Suomen koko kansantaloudelle ja työllisyydelle.

Arvoisa puhemies,

Metsillä on muukin arvo kuin taloudellinen. Metsämme ovat lukuisten eläin- ja kasvilajien koti ja merkittävä ekologinen ympäristö. Ilmastopolitiikan kannalta metsät sitovat hiiltä. Ne hillitsevät eroosiota ja valumia sekä pidättävät melusaastaa ja pölyä. Ne ovat myös virkistäytymisen ja harrastusten kohde.

Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa luonnonmetsien suojelua ja esimerkiksi valtion omistamien vanhojen metsien hakkuukieltoa. Metsä on monille pyhä paikka. Astuessasi sinne koet luomakunnan hengähtävän.

Arvoisa puhemies,

Komission ennallistamistavoitteet voidaan ja pitää toteuttaa vastuullisesti. On tärkeää varmistaa kansallinen liikkumavara, sillä luontoympäristöt ja suojeluun liittyvät haasteet vaihtelevat eri jäsenmaiden välillä. Kussakin maassa on paras paikallistuntemus sopivimmista keinoista. Tulee muistaa, että EU:n päätöksenteossa metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ennallistamistoimien kustannusten jaon täytyy olla kohtuullista ja oikeudenmukaista jäsenmaiden välillä.

Yksi luonteva tapa ohjata ennallistamista olisi asetuksen sijaan laatia direktiivi. Tämä antaisi jäsenmaille enemmän kansallista liikkumatilaa. Jos pysytään asetusmuodossa, tulee kansallinen liikkumavara varmistaa neuvotteluprosessissa, mikä myös on valtioneuvoston kanta.

Arvoisa puhemies,

Oppositio väittää välikysymyksessään, että hallitus on sitoutunut ennallistamisvelvoitteisiin ilman kattavaa arviointia. Väite on outo! Emme ole vielä sitoutuneet mihinkään. On mitä suurin tarve lisätiedolle ja täydentäville arvioille.

Oppositiokin tietää, että tavoitteiden konkreettisesta sisällöstä käydään neuvostossa pitkät neuvottelut. Niihin hallitus haluaa täysimääräisesti ja kaikella tarmolla osallistua, toisin kuin oppositio, joka julistaa jo etukäteen Salomonin tuomionsa, ”Ei”. Kun kaikkeen suhtautuu kielteisesti, jää kovin vähän villoja keskusteluun ja välineitä vaikuttaa. Näin sulkee itsensä ulos neuvotteluista jo ennen kuin ne ovat kunnolla alkaneet.

Hallitus haluaa vaikuttaa, ei väistää. Jos lopputulos ei ole hyväksyttävissä, voidaan neuvottelujen jälkeen aina äänestää vastaan.

Opposition jyrkän ”Ein” takaa pilkistääkin ketunhäntä. Välikysymyksen ydin ei ole metsissä tai kansallisessa edussamme, vaan hallituksen horjuttamisessa. Tämä tehdään tilanteessa, jossa tarvitaan vakautta ja yhtenäisyyttä sekä Suomessa että Euroopassa.

Arvoisa puhemies,

Oma lukunsa on Kokoomuksen pikkupolitikointi. Puolue väittää hallituksen rivien rakoilevan. Kohtuu kaikessa. Olisiko paikallaan, että kokoomus ennen kuin jakaa hyviä ohjeitaan muille, saisi ensin omat rivinsä järjestykseen.

Kun tässä on kuunnellut kokoomusjohtajien puheita, tuntuu siltä, että he ovat eri mieltä itsensä kanssa. Yksi puhuu yhtä ja toinen toista. Ottaako tästä Ellun kanakaan selvää?

Demareille asetelma on selvä. Me haluamme olla toteuttamassa tehokasta luontopolitiikkaa, mutta myös vastuullista metsäpolitiikkaa. Me haluamme vaikuttaa EU-tasolla eteenpäin vievästi myös silloin, kun asiat ovat meille haasteellisia. Kutsumme opposition mukaan tällaiseen rakennustyöhön, emme falskeilta tuntuviin välikysymyksiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Heidi Viljanen: Lähisuhdeväkivalta on maamme kipeimpiä epäkohtia - lisää toimia tarvitaan25.11.2022 18:36:53 EET | Tiedote

Orange Day ja YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kansainvälinen päivä muistuttavat meitä tänään siitä, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yksi laajimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Suomi on valitettavasti yksi niistä EU-maista, joissa naisiin kohdistuva väkivalta on yleisintä. Kansanedustaja Heidi Viljanen katsoo, että lähisuhde- ja perheväkivallasta on puhuttava avoimemmin ja väkivaltaa on vähennettävä eri tavoin. EU:n tutkimuksen mukaan 47 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta tai toisen henkilön taholta 15-vuotta täytettyään. Suomessa myös 15-30 naista kuolee vuosittain väkivallan seurauksena. Kuudessakymmenessä prosentissa näistä tapauksista naisen tappoi kumppani tai entinen kumppani. Se tarkoittaa yhtä kuollutta naista kuussa. - Hyvinvointialueilla tulee panostaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn muun muassa lisäämällä osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja ilmoit

SDP:n Johan Kvarnström: Meidän pitää jatkossakin tehdä kaikkemme väkivallan ja naisvihan torjumiseksi25.11.2022 13:49:06 EET | Tiedote

Tänään ei ole ”Black Friday” vaan ”Orange Day” ja YK:n kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä. Kuten Istanbulin sopimuksen käsikirjassa todetaan, naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat edelleen yksi maailman yleisimmistä ihmisoikeusloukkauksista. Se vaikuttaa kaikkiin naisiin kulttuurisesta, uskonnollisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta tai maantieteellisestä taustasta riippumatta.

Riksdagsledamot Kvarnström (SDP): Vi måste ständigt göra allt vi kan för att stoppa våld och kvinnohat.25.11.2022 11:49:40 EET | Tiedote

Det viktiga med denna dag är inte ”Black Friday” utan Orange Day och FN:s internationella dag för avskaffandet av våld mot kvinnor. Precis som det står skrivet i Istanbulkonventionens handbok är våld mot kvinnor och våld i hemmet är fortfarande en av de mest genomgripande kränkningarna av de mänskliga rättigheterna i världen. Det drabbar kvinnor från alla delar av samhället, oberoende av kulturell, religiös, ekonomisk, social eller geografisk bakgrund.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme