- Lapsistrategia on merkittävä edistysaskel lapsen oikeuksien toteutumiseksi paremmin. Vaikka meillä Suomessa asiat ovat lasten ja nuorten kannalta monessa suhteessa hyvin, on meilläkin parannettavaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten, kuten huostaanotettujen tai erilaista tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osalta, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) sanoo.

- Koronapandemia on rajoittanut merkittävästi lasten ja nuorten elämää jo lähes vuoden ajan. Tilanne on osoittanut, että lasten asemaan ja hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota vaikeina aikoina, Eloranta painottaa.

Lapsistrategialla lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan niin, että lapset otetaan huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa muiden yhteiskunnan jäsenten rinnalla. Lapset saavat tietoa heille kuuluvista oikeuksista. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin. Strategian toimeenpanolla varmistetaan, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi tuetaan kaikkien lasten osallisuutta ja oikeutta tulevaisuuteen.

- Erityisen tärkeänä pidän sitä, että lasten ja nuorten ääntä ja heidän mielipidettään kuullaan nykyistä paremmin kaikissa lapsia ja nuoria jollain tavalla koskevissa asioissa. Tärkeätä on myös kertoa, miten heidän näkemyksensä on otettu huomioon, Eloranta kertoo.

Strategiassa painotetaan sitä, että toimeenpanon on oltava poikkihallinnollista ja siihen on osallistettava laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kansalaisyhteiskuntaa sekä eri ikäisiä ja eri väestöryhmiin kuuluvia lapsia ja aikuisia. Kansallinen lapsistrategia koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lisäksi strategiassa ja sen toimeenpanossa otetaan huomioon laajasti perheet, joissa lapset elävät, sekä lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheessa olevat nuoret aikuiset.

- Tärkeä merkitys on myös lapsistrategiaan sisältyvällä lapsibudjetoinnin kehittämisellä, jonka avulla valtion, kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden talousarvioprosesseissa seurataan lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsiin ja perheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee ottaa systemaattiseksi osaksi päätöksentekoa hallinnon kaikilla tasoilla, jotta lapsen oikeudet käytännössä myös toteutuvat, Eloranta korostaa.