Opetus – ja kulttuuriministeriön (12.1) tekemän selvityksen mukaan nuorten koulutustason nousu on pysähtynyt 1975 syntyneisiin. Kansainvälisesti oppimistulosten laskeminen on ollut jopa poikkeuksellisen nopeaa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi pärjää kuitenkin vielä hyvin monissa eri kansainvälisesti teetetyissä arvioinneissa. 

-On välttämätöntä, että osaamistason laskeneen suunnan muuttamiseksi tehdään toimia myös tulevalla hallituskaudella. Tulee huolehtia siitä, että koko koulutuspolulla aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on riittävä rahoitus. Tärkeä edellytys on mm. korkeakoulutuspaikkojen määrän lisääminen. Marinin hallituksen linjaa, jolla rahoitusta on lisätty tällä kaudella kaikille koulutusasteille, tulee jatkaa, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, sd, Eeva-Johanna Eloranta, korostaa.

Selvityksen mukaan myös lukutaito oli heikentynyt tultaessa 2000-luvulle. Pisa 2018 mukaan jopa 14%:lla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen. 

-Lukutaidon heikkenemiseen on vastattu esimerkiksi eduskunnan aloitteesta kehittämällä lukutaitostrategia ja lukutaito-ohjelma 2030, jonka kautta pyritään tekemään toimia monilukutaidon vahvistamiseksi. Konkreettisia toimia tarvitaankin niin kansallisesti kuin kuntatasolla mm. vahvistamalla lukutaitotyön rakenteita, sekä innostamalla nuoria lukemaan monipuolisesti. Erityisesti tulee kuitenkin keskittyä heikosti lukevien lukutaidon kehittämiseen, Eloranta painottaa.

Tämän lisäksi OKM:n selvityksessä todetaan, että sosioekonominen tausta vaikuttaa oppimistuloksiin, jonka vuoksi oppimiserot ovat nousseet eri sosiaalisista taustoista tulevien välillä. On huomioitavaa, että 2000-luvulle tultaessa erot ovat vain kasvaneet.  

-SDP pitää välttämättömänä, että oppimiseroja eri sosiaalisista taustoista tulevien välillä pyritään vähentämään. Vain tällä tavoin voidaan huolehtia siitä, että kansallinen osaamistasomme saadaan nousuun. Onkin erinomaista, että vuonna 2021 elokuussa astui voimaan maksuton toinen aste oppivelvollisuusen laajennuttua 18 ikävuoteen asti. Uudistuksen myötä voimme edesauttaa kansallisen osaamistason nousua siten, että jokaisella olisi jatkossa vähintään toisen asteen tutkinto, jota ilman on vaikea työllistyä, Eloranta sanoo.

-Jatkossa meidän tulee erityisesti keskittyä perustaitojen vahvistamiseen perusopetuksessa - siihen että jokainen lapsi ja nuori osaa aidosti lukea, laskea ja tarkastella yhteiskuntaa moniulotteisesti. Tämä on yksi tärkeä, mutta aivan välttämätön seuraava askel osamistason nostamiseksi, Eloranta painottaa.