- Köyhyyden vähentäminen on oltava seuraavan hallituksen ykköstavoitteita, siitä olen samaa mieltä. Valtosen puheet kuitenkin vähättelevät köyhyyden karua todellisuutta. Köyhyys ei poistu sillä, että ihmiset ajetaan töihin hinnalla millä hyvänsä. Köyhyys on rakenteellinen ongelma, jonka taustalla vaikuttavat niin yhteiskunnan turvaverkkojen aukot, lapsiperheiden vähävaraisuus, syrjintä kuin päihteet. Näihin puuttumiseksi tarvitsemme tasa-arvoa vahvistavaa ja tuloeroja tasaavaa politiikkaa aina koulutuksesta peruspalveluihin, emme sosiaaliturvan heikennyksiä, Heinäluoma sanoo.

- Kokoomuksen puheet ovat ristiriidassa myös sen suhteen, että puolueen ajamat leikkaukset asumistukeen osaisivat kipeimmin juuri kaikkein köyhimpiin. Kokoomuksen miljardiluokan leikkuri osuisi pakostakin myös sotepalveluihin, sosiaaliturvaan ja koulutukseen – siis suoraan hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen.  

Työn vastaanottamisen kannustavuutta on lisättävä.  

- Työn vastaanottamisen kannustimia tulee voida Suomessa lisätä. Osana tätä ensi hallituskaudella on tarkasteltava myös sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden suhdetta. Kannustinloukuista on päästää eroon. Valtosen puheet mikroyrittäjyydestä ja työehtojen joustoista palauttavat kuitenkin mieleen ennen kaikkea matalapalkka-alojen ongelmat ja väärinkäytökset. Valtosen mallilla Suomen työllisyysaste nousisi lähinnä valtion maksaman sosiaaliturvan paikkaamana yritysten hyötyessä edullisesta työvoimasta, Heinäluoma jatkaa.

Osatyökykyisten työllistymistä tuettava, mutta ei halpatyön keinoin.

- Valtosen lähtisi työllistämään myös osatyökykyisiä työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisen keinoin. Yleissitovuuden poistaminen johtaisi monilla aloilla palkkauksen ja työehtojen heikennyksiin – ylöspäinhän sopiminen joustaa jo nyt – joten tässäkin on tarjolla kylmää kyytiä. Herääkin kysymys, ajaako Valtonen avauksellaan osatyökykyisten työpanoksella toteutettavia halpatyömarkkinoita? Heinäluoma kysyy.

- Osatyökykyisten kohdalla on päinvastoin tärkeää panostaa sekä työnhakijoiden työkyvyn vahvistamiseen että tämän kyvykkyyden ja osaamisen käyttöönoton kannustimiin työmarkkinoilla. Nämä tavoitteet edellyttävät sekä työvoimapolitiikan että sosiaali- ja koulutuspolitiikan keinoja. Osatyökykyisissä löytyy erilaisia taustoja, työhistoriaa ja osaamista, ja siksi myös tukitoimissa on lähdettävä ihmisten omista tarpeista. Työllisyyspolitiikan keinovalikoimaa on SDP:n johdolla laajennettu tällä hallituskaudella jo merkittävästi ja esimerkiksi osatyökykyisiä työllistävän Työkanava Oy:n toimintaa tulee jatkaa, Heinäluoma linjaa.