SDP EDUSKUNTA

SDP:n Filatov blogissaan: Työttömiltä on jo leikattu liikaa

Jaa
Suomessa istuu sitkeässä harha, jonka mukaan köyhiä pitää kannustaa kepillä ja paremmassa asemassa olevia porkkanalla. Tämä näkyy keskustelussa verotuksesta ja sosiaaliturvan leikkauksista. Minun arvomaailmaani tämä ei istu. En usko, että pelkkä raha ohjaa ihmistä. Moni ekonomisti tuntuu uskovan. Moni poliitikkokin. Tai ehkä heidänkään ihmiskuvansa ei ole näin yksioikoinen, mutta työllisyysvaikutuksia arvioiden simulaattoreiden on.
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

Simulaattorit laskevat, että kun työttömän toimeentuloa leikataan, se kannustaa työhön ja parantaa työllisyyttä. Kannustaa, vaikka syynä olisi terveydentila, kannustaa, vaikka syynä olisi osaamispula. Leikkauksille annetaan  aina työllisyyttä vahvistava arvo.

Tämä kannustavuusajattelun kuperkeikka tuli jälleen selväksi Ilta-Sanomien ja CMI:n vaalitentissä. Tentin idea oli, että kasvatettaisiin empatiaa ja ymmärrystä toisten näkemyksiä kohtaan. Empatiaa ei tunnettu työttömiä kohtaan, joilla on vaikeuksia työllistyä.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus heiltä, joiden työttömyys on pitkittynyt nähtiin oikeana keinona kannustaa työhön.  

Minun logiikkaani ei istu malli, jossa työllisyyspolitiikan nimissä leikataan heikoimmassa asemassa olevilta työttömiltä ja samalla valtaosalle lyhyen työttömyyden kokeville annettaisiin lisää työttömyysturvaa alkupäähän. Puhumattakaan siitä, että hyvätuloisille tarjottaisiin veronkevennyksiä.

Eikö raha passivoi lyhyen työttömyyden aikana?  Eikö heidän työttömyysjaksonsa pitenisi lisärahasta? Ansiosidonnainen työttömyysturva on nykyisin jo niin matala, että ei sillä kukaan huvikseen ole. Ei edes työttömyyden alkupäässä.

Jos työttömyysturva on liian korkea, niin miksi sitten valtaosa työttömistä työllistyy hyvin nopeasti työttömyyden alettua. 

Samaa harhaa ylläpitää ajatus, että ansiosidonanisen päättyessä on suuri työllistymispiikki. Tarkastellaanpa hieman faktoja. 

Kahden kuukauden sisällä työttömistä lähes 200.000 työllistyy. Puolen vuoden sisällä yli 360.000. Ansiosidonnaisen päättyessä työllistyy hieman yli 2.000 henkeä. 

Tätä parin tuhannen piikkiä pidetään perusteluna sille, että ansiosidonnaisen kestoa pitää leikata, koska ihmiset välttelevät töitä, mutta rynnivät työhön ansiosidonnaisen turvan päättyessä. 

Jos tarkastellaan, minne ihmiset menevät poistuessaan työttömyydestä ansiosidonnaisen päättyessä, huomataan, että vain osa työllistyy. Osa pääsee töihin ihan normaalisti, osa takaisinottovelvollisuuden kautta, osa taas siirtyy työvoimapoliittisiin toimiin. Osa katoaa kokonaan työvoimasta.  Eli se siitä piikistä.

Pääkaupunkiseudulla työikäisen yksin asuvan viitebudjetti on vajaa 1.700 euroa. Viitebudjetti tarkoittaa summaa, jolla tulee juuri ja juuri toimeen.

Keskimääräinen ansiosidonnainen päiväraha on bruttona vajaa 1600 euroa. Työttömän verotus on kireämpää kuin palkansaajan tai eläkeläisen. Viitebudjetti on laskettu nettona, joten keskimäärinen työttömyyspäiväraha jää reilusti alle elinkustannusten.  Seurauksena on toimeentulotukiasiakkuus ja pahimmat kannustinloukut.

Tältä joukolta kokoomus haluaa leikata joka kulmasta. Työttömyyspäivärahasta, asumistuesta, hintojen nousua kompensoivasta indeksikorotuksesta. Ei kovin reilua. 

Ehkä on niin, että kokoomuksessa tunnetaan pääasiassa työtä vältteleviä työttömiä ja minun tuntemani etsivät epätoivoisesti työtä. Kuplansa kullakin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Tuula Väätäinen: Työhyvinvointi on inhimillinen tuottavuustekijä23.3.2023 10:52:03 EET | Tiedote

Viime aikoina on uutisoitu paljon työuupumuksen kasvusta työpaikoilla. Työterveyslaitoksen seurantatutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen työntekijä oireilee tai kokee työuupumuksen uhkaa. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy, miksi työikäiset ovat pois töistä. Työntekijät, erityisesti nuoret, kokevat jopa työpahoinvointia. Työpahoinvointi työpaikoilla näkyy työkyvyttömyytenä, sairauspoissaoloina, sitoutumisen puutteena ja ennenaikaisina eläköitymisinä.

SDP:n Haatainen: Paremmalla johtamisella selätetään työuupumus22.3.2023 12:16:21 EET | Tiedote

Viime aikoina on uutisoitu paljon erityisesti nuorten kokeman työuupumuksen kasvusta. Työterveyslaitoksen seurantatutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen työntekijä oireilee tai kokee työuupumuksen uhkaa. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy, miksi työikäiset saavat sairauspäivärahaa. Ongelma ei ole yksilössä vaan työn organisoinnissa. Työelämä ei ole valmis ja sen on kyettävä muuttumaan ajassa. Tarvitsemme lisää tutkimusta, ideoita ja kokeiluja, jotta voimme tehdä päätöksiä jotka aidosti parantavat työelämää ja varmistavat että ihmiset viihtyvät työssään ja kokevat sen merkitykselliseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme