SDP EDUSKUNTA

SDP:n Filatov: Mihin menet, suomalainen sopimisen kulttuuri?

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Suomalaisilla työmarkkinoilla puhaltaa navakasti kuin yleensä vappuna kävelykatu Reskalla. Mitä myrskyn jälkeen, sitä ei tiedä valitettavasti vielä kukaan. Selvää on vain, että kolmikantainen sopimusyhteiskunta ei enää ole entisensä, kun työmarkkinoilla valmistaudutaan nykyisten työehtosopimusten päättymiseen ensi syksystä alkaen.

Hyytävä ei ole vallan tuore ilmiö, vaan puhuri on kestänyt jo jonkin aikaa. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK päätti jo marraskuussa 2015 sääntömuutoksellaan kieltää kokonaan keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tekemisen.

Viimeisen vuoden kuluessa liittotason neuvottelu- ja sopimustoiminnassa on ollut rajuilman merkkejä. Metsäteollisuus ry ilmoitti lopettavansa työehtosopimusten tekemisen syksyllä 2020. Keväällä 2021 perässä seurasi vastaavan ilmoituksen tehnyt Teknologiateollisuus ry.

Suurimpien vientialojen työnantajaliittojen vetäytyminen työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta muuttaa ratkaisevasti suomalaista sopimisen kulttuuria, sillä kattavien työehtosopimusten solminen edellyttää paitsi työntekijöiltä niin työnantajilta korkeaa järjestäytymisastetta.

Vientiliittojen ääneen sanoma tavoite on ollut siirtää sopiminen kokonaan yritystasolle. Elinkeinoelämän edustajien puheissa paikallisen sopimisen laajentamiseen on ladattu paljon toiveita. Työnantajat ovat kaavailleet, että jatkossa palkoista ja työehdoista voitaisiin sopia aiempaa vapaammin yritystasolla.

Paikallisen sopimisen laajentaminen käy työntekijöille, kunhan kyse on aidosta sopimisesta. Sen edellytyksenä on tasapuolinen neuvotteluasetelma ja toimiva luottamusmiesjärjestelmä.

Valitettavasti tuntuu siltä, että paikallisen sopimisen edistäminen näillä ehdoilla ei käy työnantajille. Työehtosopimustoiminnan lopettaminen näyttää sen sijaan strategiselta siirrolta, jolla pyritään nakertamaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä työpaikoilla ja lisäämään työnantajien määräysvaltaa.

Vientiliittojen ratkaisuilla on perinteisesti ollut merkitystä muiden alojen palkanmuodostukseen ja työehtosopimustoiminaan. Avoimen, kansainväliselle kilpailulle alttiin vientisektorin päänavaukset neuvottelu- ja sopimustoiminnassa ovat näyttäneet suuntaa muille toimialoille. Kun vientialoilla yleissitovat työehtosopimukset ovat nyt vaakalaudalla, mihin muut sektorit jatkossa ankkuroivat omat neuvottelu- ja sopimustavoitteensa?

Kokemukset politiikan puuttumisesta palkkaneuvotteluihin ovat kyseenalaisia: vuonna 2007 kokoomuksen hoitajille eduskuntavaaleissa lupailemat palkankorotukset johtivat lakkoon ja tiukkoihin tilanteisiin. Jopa silloisen porvarihallituksen pyrkimykseen murtaa lakko.

Eduskunta ei palkoista päätä, ei edes valtion työntekijöiden palkoista. Mutta eduskunnan tehtävä julkisella sektorilla on huolehtia siitä, että budjetissa on riittävät palkkarahat.

Sopimusyhteiskunnan kolmikantaperiaatteeseen on kuulunut, että vaikutusvaltaa ei pyritä lisäämään hyödyntämällä poliittisia suhdanteita, sillä poliittisen kortin pelaaminen heikentää työmarkkinoiden yli vaalikautista ennustettavuutta. Silti työmarkkinoilla vilkuillaan yhä enemmän poliittiselle ohituskaistalle strategisten ja jopa ideologisten tavoitteiden edistämiseksi.

Seurauksena saattaa olla palkanmuodostukseen ja työehtoihin liittyvien kysymysten pysyvä politisoituminen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa nähdyn tapaan. En usko, että pöytien sotkemisesta seuraa parempaa järjestelmää.

Silti on syytä miettiä, millä mallilla kehitetään esimerkiksi eläkejärjestelmää jatkossa, jos työnantajaleiri laajemmin irtaantuu yhteisestä sopimisen kulttuurista.

Samoin sitä, mitä minimejä pitää viedä työlainsäädäntöön kaikkia toimialoja koskevina, jos nyt toimialakohtaisesti yleissitovilla sopimuksilla turvatut minimit rapautuvat.

Yhteistä näkymää tulevien neuvottelu- ja sopimuskierrosten koordinaatiosta ei toistaiseksi ole. Tupojen aikaan tuskin on paluuta eikä kukaan niitä enää tavoittelekaan. Solidaarisen yhteiskuntakehityksen kannalta täysin hajautettu sopiminen on vaikea yhtälö.

Toivottavaa olisi, että työmarkkinoiden toimijat kykenisivät yhteistyössä vastaamaan työn ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin – suomalaista sopimisen kulttuuria kunnioittaen. Sillä pitkällä tähtäimellä sopimisen tie tuottaa aina jatkuvaa vastakkainasettelua paremman lopputuloksen sekä työnantajille että työntekijöille.

Hauskaa vappua, työn juhlaa!

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Eveliina Heinäluoma: SDP pitää kiinni työvoiman saatavuusharkinnasta6.5.2021 16:24:52 EEST | Tiedote

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purran syytöksiä siitä, että SDP pyrkisi romuttamaan työvoiman saatavuusharkinnan. Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että työvoiman saatavuusharkintaa sujuvoitetaan yhtenäistämällä alueellisia linjauksia. Lisäksi niihin luodaan yhtenäinen, digitalisaatiota hyödyntävä malli, joka tukee lupakäsittelyn nopeutumista. Linjaus on täysin hallitusohjelman mukainen eikä tarkoita saatavuusharkinnasta luopumista.

SDP:n Kymäläinen: Laajalla keinovalikoimalla yhteisiin päästövähennystavoitteisiin6.5.2021 14:20:17 EEST | Tiedote

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) kertoo, että valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt periaatepäätöksensä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kotimaan liikenteessä, lentoliikenteessä sekä meri- ja sisävesiliikenteessä. Erityisesti tieliikennettä koskeva periaatepäätös, joka tunnetaan paremmin fossiilittoman liikenteen tiekarttana, on keskeisessä roolissa liikenteen päästöjen vähentämisessä tulevina vuosina.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen: Suomen valttikortteja ovat korkea koulutustaso ja korkea osaaminen  5.5.2021 15:05:05 EEST | Tiedote

Eduskunta on tänään saanut käsiteltäväkseen hallituksen koulutuspoliittisen selonteon. Selonteko on kirjattu Sanna Marinin johtaman hallituksen hallitusohjelmaan SDP:n esityksestä. Selonteossa osoitetaan Suomen koulutuksen kehittämisen tiekartta 2030-luvulle ja pidemmälle, jotta Suomen menestys ja globaali asema myös jatkossa perustuu koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tiekartta perustuu SDP:n laatimaan Osaamispolku 2030 -näkemykseen. Selonteko on ensimmäinen 15 vuoteen ja kattaa laajan tilannekuvan ja 2040-luvulle yltävää ennakointia tulevasta.

SDP:n Eloranta: Suomi elää osaamisesta5.5.2021 14:17:40 EEST | Tiedote

Sanna Marinin hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa esitetään 2040-luvulle ulottuva koulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila sekä toimet, joilla luodaan merkityksellisen elämän edellytykset kaikille. Tiekartan avulla voidaan varmistaa, että Suomen menestys ja globaali asema myös jatkossa perustuu koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tiekartta-ajatus on samasuuntainen SDP:n Osaamispolku 2030 -näkemyksen kanssa.

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lisätalousarvio rakentaa vahvaa siltaa kulttuurille4.5.2021 14:01:56 EEST | Tiedote

– Kulttuuritoimijoita tarvitaan yhteiskunnan uudelleen rakentamisessa koronapandemian jälkeen, sanoo kansanedustaja ja valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen. Eduskunta keskusteli tänään tiistaina hallituksen esityksestä vuoden toiseksi lisätalousarvioksi, joka pitää sisällään laajan tukipaketin kulttuurille, taiteelle ja liikunnalle. Meillä on lukuisia hyviä kokemuksia tieteen ja taiteen yhdessä tekemisestä tulevaisuuden ennakoinnissa. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisilla on ammatinkin edellyttämää luovuuspotentiaalia ja juuri tätä nyt tarvitaan koronan jälkeisen yhteiskunnan rakentamisessa. – Toivonkin, että nyt kulttuurialalla lähdetään tietoisesti miettimään alan tulevaisuutta myös täysin uusista näkökulmista ja toisaalta, että taiteen ja kulttuurin kumppanuudet nähdään mahdollisuutena yhteiskunnassa myös muilla aloilla, Mäkisalo-Ropponen jatkaa. Nyt on tärkeää myös edistää kulttuurihyvinvoinnin toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa, sillä

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme