- Afganistanissa ja naapurimaiden pakolaisleireillä asuvien afgaaninaisten työssäkäyntioikeutta on supistettu rajusti, ja monet ovat joutuneet jättämään työnsä hoitoalalla. He tarvitsisivat sairaaloita, terveyskeskuksia ja hoivakoteja, joissa työskennellä. Rekrytoimalla ammattilaisia leireiltä ratkaisisimme kaksi ongelmaa: auttaisimme naisia pois leireiltä sekä lieventäisimme Suomen hoitajapulaa, kertoo al-Taee.

- Tämä ei kuitenkaan ole mikään hopeinen luoti, jolla ratkaisemme Suomen kroonista hoitajapulaa. Sen ratkaisemme ainoastaan parantamalla työoloja, paremmilla työehdoilla, paremmalla työn johtamisella sekä koulutuspaikkoja lisäämällä. Edellä mainittu rekrytointitapa on kuitenkin yksi harvoja keinoja, jolla voidaan pelastaa ihminen pakolaisleiriltä ja kyetä antamaan hänelle saman tien töitä ja parempi elämä. Tämä on samalla helpotus suomalaiselle terveydenhoitojärjestelmälle, jatkaa al-Taee.

Isossa-Britanniassa on otettu käyttöön järjestelmiä, jossa valtio, järjestöt ja NHS auttavat pakolaisina olleita hoitoalan ammattilaisia takaisin työelämään. He saavat opetuksen sikäläisiin järjestelmiin ja kielikoulutuksen. Työ vaatii heiltä suunnittelua ja vuosien sitoutumista.

- Pakolaisleireillä arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia työtä vailla olevia terveydenhuollon ammattilaisia. Potentiaali on valtava. On kuitenkin selvää, että vastaavuuskoulutuksen saanti Suomessa on vielä lapsenkengissä. Työtä olisikin tehtävä suomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa ja heidän tulisi ottaa koppi afgaanihoitajien vastaavuuskoulutuksen järjestämisestä Suomessa. Suomen kielen ja kulttuurin koulutuksen on alettava paikan päällä pakolaisleireillä, toteaa al-Taee.

- Jos pääsemme niin pitkälle, että tänne tulee ensimmäinen hoitaja töihin pakolaisleiriltä­, niin tärkeintä on pitää huolta siitä, että hän sekä muut osapuolet tietävät, että tämä hoitaja on tullut Suomeen töihin, ei almujen perässä, päättää al-Taee.