- Merikuljetuksia on Suomessa käytännössä mahdotonta korvata. Yhden konttilaivan sisältö vaatisi tuhat rekkaa, jotka tulisivat Ruotsin ja Norjan kautta. Kysymys on siis koko yhteiskuntamme toimivuuden perusedellytyksestä. Asia tuli ajankohtaiseksi jo koronakriisin myötä ja siihen on herättävä aivan viimeistään nyt turvallisuustilanteen muututtua Euroopassa, Salonen kommentoi.

Salonen korostaa, että kansallisissa käsissä on oltava riittävä määrä miehistöä ja kalustoa. Huoltovarmuuskeskuksen vuonna 2019 julkaistu raportti merenkulun huoltovarmuudesta tuo kuitenkin ilmi, että merenkulun ammattilaisia on huoltovarmuuden kannalta liian vähän.

- On esitetty myös huoli siitä, että Suomen lipun alla seilaava kauppalaivasto ei kykene yksin turvaamaan kotimaista tuontia ja vientiä. Riittävään kalustoon ja osaamiseen on nyt eduskunnassa ja hallituksessa etsittävä nopeat ratkaisut. Huoltovarmuuden varmistamiseksi on tarkasteltava koko kuljetusketjua, vaihtoehtoisia reittejä, kriittisten tuotteiden varastointia, merenkulun tukia ja kriisiaikojen sopimusjärjestelyjä varustamoiden kanssa. Valtaosa päivittäistavaroistamme tuodaan matkustaja-aluksilla ja ne ovat erityisen alttiita häiriöille, kuten koronapandemia on osoittanut, Salonen kertoo.

Myös energiahuoltovarmuuden osalta on etsittävä pikaisesti ratkaisuja. Salonen nostaa esimerkiksi nesteytetyn maakaasun.

- Nesteytettyä maakaasua tarvitaan tällä hetkellä korvaamaan venäläisiä kaasutoimituksia.Haminassa otetaan syksyllä käyttöön LNG-terminaali, jonka kautta voi kulkea jopa kolmannes Suomen tarvitsemasta kaasusta. On esitetty, että Suomen tulisi harkita myös oman LNG-laivaston rakentamista. Tämä on esimerkki siitä, millaisten isojen päätösten edessä me olemme, jotta voimme aidosti parantaa Suomen huoltovarmuutta merenkulun osalta, Salonen alleviivaa.