- Suomen pitkäaikainen turvallisuuspoliittinen linja on perustunut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Maanpuolustuksemme on uskottavaa ja suorituskykyistä. Nyt Venäjän aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan myötä on kuitenkin käynyt selväksi, että sotilaallinen liittoutumattomuus ei enää ole vaihtoehto. Kun meillä on yli 1300 kilometriä yhteistä rajaa näin ennalta arvaamattoman naapurin kanssa, meidän on tehtävä kaikki voitavamme kokonaisturvallisuutemme takaamiseksi, Kymäläinen toteaa.

Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perustavanlaatuisesti Venäjän hyökätessä häikäilemättömästi Ukrainaan helmikuussa. Muuttunutta tilannetta on käsitelty laaja-alaisesti yhteistyössä tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan kesken.

- Suomi on pieni maa, ja olemme vahvempia osana suurempaa yhteisöä. Suomi on jo pitkään ollut Naton rauhankumppani, ja on vain loogista, että tässä maailmantilanteessa hakeudumme virallisesti turvatakuiden piiriin yhdessä Ruotsin kanssa. Kukaan ei halua lietsoa sotaa, eikä Suomen Nato-jäsenyys uhkaa ketään. Vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää nyt meiltä kuitenkin rohkeita ja määrätietoisia ratkaisuja. Siksi tuen täysin valtionjohdon näkemystä siitä, että Suomen tulee viipymättä hakea puolustusliitto Naton jäseneksi, Kymäläinen päättää.