- Kuluneen kevään aikana ilmi käynyt Immolan Komentolan tapaus on vain yksi esimerkki siitä, millaisiin tilanteisiin nykylainsäädännön puitteissa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten kiinteistökaupoissa voidaan päätyä, mikäli viranomaiset eivät toimi lain hengen mukaisesti. Lainsäädännöllisesti meillä on ainakin teoriassa voimassa kohtuulliset keinot kansallisen turvallisuutemme kannalta ei-toivottavien kiinteistökauppojen estämiseen. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että joko nykysääntely ei ole riittävää, tai sitä ei osata tulkita oikein, Kymäläinen painottaa.

Aiemmin keväällä kävi ilmi, että Imatralla Immolassa oli Rajavartiolaitoksen kasarmialueen läheisyydestä ulosottolaitoksen toimesta pakkohuutokaupattu kiinteistö Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiselle, jonka taustat herättävät kysymyksiä muun muassa aiemman rikostuomion vuoksi. Kyseinen kiinteistö sijaitsee alle kilometrin päässä Kaakkois-Suomen rajavartioston pääesikunnasta. Sisäministeriö päätyi tapauksessa lopulta esittämään valtion etuostolain nojalla valtiovarainministeriölle valtion etuosto-oikeuden käyttöä.

- Vaikka kyseisessä tapauksessa päädyttiin esittämään valtion etuosto-oikeuden käyttöä, kysymys kuuluu, miksi näin jouduttiin tekemään ja miksi tilanteeseen ei puututtu jo pakkohuutokauppatilanteessa. Kauppaa ei olisi alun perinkään pitänyt hyväksyä, kun kohde sijaitsee strategisesti tärkeällä paikalla. Tästä huolimatta valtion virkamies on toiminut vastoin lain henkeä salliessaan kiinteistön myynnin ilman ostajan taustojen selvittämistä. Tästä syystä katsonkin olevan perusteltua kysyä, onko nykysääntely riittävää, vai tarvitaanko sääntelyn soveltamiseen kenties parempaa ohjeistusta, Kymäläinen päättää.