SDP EDUSKUNTA

SDP:n lakivaliokunnan kansanedustajat: Lapsenhuoltolain muutos on oikeansuuntainen, mutta ei täysin riittävä

Jaa

SDP:n lakivaliokunnan kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta, Suna Kymäläinen ja Ilmari Nurminen ovat tyytyväisiä, että valiokunta antoi yksimielisen mietinnön hallituksen esityksestä lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamiseksi. Hallituksen esitys on askel eteenpäin suhteessa nykylainsäädäntöön, mutta samalla lainsäädäntöön jää vielä puutteita, edustajat toteavat.

Lakivaliokunnan jäsen Eeva-Johannan Eloranta kiittelee, että lakiesityksessä otetaan lakiin uudet säännökset vuoroasumisesta, jossa lapsi eron jälkeen voi asua tasapuolisesti kummankin vanhemman luona. Lapsen vuoroasumista on kuitenkin vaikea toteuttaa etenkin pienituloisten vanhempien osalta, koska esimerkiksi asumistuessa ei oteta vuoroasumista huomioon.

- Nykyisen lainsäädännön etuuksia ja palveluja koskevat säännökset eivät tunnista vuoroasumista, eikä sen perusteella voida esimerkiksi järjestää koulukuljetuksia. Näiden säännösten saattaminen yhteensopivaksi lapsen huoltoa ja tapaamista koskevan lainsäädännön kanssa olisi ollut hyvin tarpeellista, koska taloudelliset seikat voivat käytännössä jopa estää pienituloisilta tämän kaltaiset asumisjärjestelyt. Nyt lainsäädäntö jää näiltä osin torsoksi, Eloranta toteaa.

Uuden lainsäädännön lähtökohta on, että vuoroasuminen perustuisi vanhempien keskinäiseen sopimukseen. Tuomioistuin voisi kuitenkin ilman sopimustakin päättää järjestelystä. Lakivaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen katsoo, että vuoroasumisen kirjaaminen lakiin on perusteltua, mutta että tuomioistuimen päättäessä järjestelystä, pitää sen olla hyvin tarkkana lapsen edun toteutumisen suhteen.

- Kaikissa huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa päätöksissä lapsen edun tulee olla ensisijalla. Asiantuntijakuulemisissa tuli hyvin ilmi, että alle 3-vuotiaille lapsille vuoroasuminen ei lähtökohtaisesti sovi. Lapsen kokema eroahdistus muodostuu liian voimakkaaksi lähivanhemman vaihtuessa viikoittain ja se voi olla vahingollista lapsen kehitykselle.

Kymäläinen korostaa, että muutenkin vuoroasumisesta päätettäessä tuomioistuimen on varmistuttava, että järjestely vastaa lapsen etua. Tässä tulee huomioida ainakin vanhempien edellytykset yhteistoimintaan ja esimerkiksi vanhempien asuinpaikkojen etäisyys niin, ettei vuoroasuminen johda koulun tai päiväkodin viikoittaiseen vaihtumiseen.

Erotilanteisiin liittyvä lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta puhutti voimakkaasti lainmuutoksen käsittelyvaiheessa. Lakivaliokunnan jäsen Ilmari Nurminen katsoo, että uusi lainsäädäntö on näiltä osin sinänsä suhteellisen tasapainoinen, mutta samalla jää toimenpiteiden tasolla vielä puutteelliseksi.

- Erotilanteet ovat monesti hyvin traagisia. Riitaisiin erotilanteisiin liittyy myös hyvin epätoivottavia ilmiöitä, joissa on vaarana lapsen joutuminen vanhempien välisen riidan välikappaleeksi. Peräänkuulutankin yhteiskunnalta vahvempaa tukea ja palveluita, joilla pyritään ehkäisemään pitkittyneitä ja vaikeita huoltoriitoja ja sovittelemaan vanhempien välejä tavalla, joka edistää lapsen mahdollisuutta säilyttää hyvä ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaansa, Nurminen korostaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Vammaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa21.2.2020 13:58:00 EETTiedote

Vammaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus on ratifioitu Suomessa kesällä 2016. Sopimuksen tavoitteena on taata vammaisille ihmisille ihmisoikeudet ja perusvapaudet täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti. Vammaisten oikeuksissa on kyse hyvistä ja saavutettavista palveluista sekä riittävistä taloudellisista tukimuodoista, mutta ennen kaikkea kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Vammaisilla tulee olla Suomessa mahdollisuus elää täysipainoista elämää kykyjensä ja kiinnostustensa mukaisesti. - Suomessa meidän täytyy tehdä vielä paljon työtä kansallisen lainsäädännön saralla ja lisäksi asenteiden muuttamiseksi jokapäiväisessä elämässä, jotta vammaisten ihmisten oikeus toimia yhteiskuntamme yhdenvertaisina jäseninä toteutuisi. Hallituksessa olemme tähän sitoutuneet. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus vammaispalvelulain uudistamisesta. Tavoitteenamme hallituksessa on vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden entistä p

Kansanedustaja Anneli Kiljunen: Meidän on vastattava lapsiperheomaishoitajien hätähuutoon!21.2.2020 13:43:17 EETTiedote

Kun perheeseen syntyy vammainen tai vakavasti sairas lapsi, alkaa perheessä vuosia kestävä omaishoitotilanne. Se mullistaa perheen elämäntilanteen monella tapaa. Tilanne on jo itsessään vaikea, se vaikuttaa kaikkien perheenjäsenten arkeen. Vanhemmat ovat viestittäneet, että he kokevat vaikeimmaksi ongelmaksi sen, että he joutuvat kerta toisensa jälkeen taistelemaan lapsen oikeuksien puolesta viranomaisia vastaan. He kamppailevat sen puolesta, että lapset saisivat yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti palvelut sekä siksi, että lapsia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti suhteessa muihin ikäisiinsä lapsiin. - Vanhemmat ovat joutuneet jopa ottamaan avukseen juristien oikeusapupalveluita, saadakseen lapselle heidän tarvitsemansa tuen. Tämä ei millään tavalla ole oikein, Anneli Kiljunen toteaa. Kyseessä on järjestelmätason ongelma. Esimerkiksi sosiaalityössä ja vammaispalveluissa on henkilöstövajetta mikä on vaikuttanut merkittävästi siihen, ettei ole aikaa selvittää perheen todellista tilannetta.

Kansanedustaja Kim Berg: Ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan poisto vaatii yhteistyötä21.2.2020 06:41:00 EETTiedote

- Lakialoite ensihoitohenkilöstön suojelemiseksi on ehdottomasti kannatettava. Hoitohenkilöstöön kohdistuvaa väkivaltaa ei kuitenkaan ainoastaan rikoslain muuttamisella saada täysin kitkettyä. Väkivallan käytön kynnystä kriminalisointi varmasti nostaa, mikä on hyvä asia, Sdp:n kansanedustaja Kim Berg toteaa. Hoitajataustainen Berg muistuttaa, että Suomen Ensihoitoalan Liiton toissa vuonna teettämän kyselyn mukaan yli 90 % vastanneista ensihoitajista kertoi kokeneensa työssään uhka- ja väkivaltatilanteita ja joka neljäs oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. - Tällaista ei tule missään nimessä hyväksyä! Berg huomauttaa myös, että yleistyvä väkivallan uhka koskettaa valitettavasti myös monia muita ammattiryhmiä, kuten esimerkiksi pelastustoimen ammatti- ja sopimushenkilöstöä, lastensuojelun ammattilaisia ja kotihoidon työntekijöitä. Hoitotyön tekijöiden lisäksi väkivallasta saattavat kärsiä myös autettavat itse, jos annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Varsinkin huumausaineiden k

SDP:n Mäkisalo-Ropponen ajankohtaiskeskustelussa: Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa20.2.2020 18:01:02 EETTiedote

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen avauspuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa vammaisten oikeuksien toteutumisesta 20.2.2020 Muutokset puhuttaessa mahdollisia Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Olen iloinen siitä, että voimme tänään käydä täällä eduskunnassa keskustelua vammaisten oikeuksien toteutumisesta. Vaikka olen tämän aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, niin tämä aloite on vammaisasiain yhteistyöryhmän yhteinen aloite. Aloitteen on allekirjoittanut 125 kansanedustajaa. Arvoisa puhemies Suomi on ratifioinut kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimuksen ratifiointi tarkoittaa, että sopimusta on noudatettava lakina. Yleissopimuksessa asetetaan sopimusvaltioille velvoite toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus täysimäärä

Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa20.2.2020 14:16:22 EETTiedote

”Vammaisten ihmisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa” sanoo eduskunnan vammaisasian neuvottelukunnan (VAMYT) puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Vammaisfoorumi selvitti kyselytutkimuksella vuosina 2016-2018, kuinka vammaisten oikeudet toteutuvat. Kyselyn tulokset kertovat karulla tavalla, että vammaisten itsensä arvioimana oikeudet toteutuvat osin jopa huonosti tai erittäin huonosti. ”Vammaiset kohtaavat edelleen paljon syrjintää, puutteita palveluissa ja esteettömyydessä sekä tulevat sivuutetuiksi heitä itseään koskevissa päätöksissä. Suomi on pitkälti vielä esteellinen ja rakennettu vammattomille ihmisille. Esteellinen ympäristö syrjii vammaisia henkilöit

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme