- Hallituksessa sovittu hyvinvointialueiden lisärahoitus tulee kyllä ehdottomasti tarpeeseen. Viime vuosien aikana kasaantuneen hoitovelan ja kasvaneiden hoitojonojen purkaminen vaatii lisäresursseja nopeasti. Hoitojonot ympäri maata ovat muodostuneet epäinhimillisen pitkiksi ja hoitoketjut ovat merkittävästi ruuhkautuneet. Tämän takia hallituksen päätös lisärahoituksesta on erittäin tervetullut, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

- Lisärahoitus auttaa huomattavasti myös hyvinvointialueita tulevaisuuteen suuntautumisessa ja toiminnassa vaikuttavuusperusteisuuteen pyrkimisessä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää saada aikaan toiminnan painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaiseen hoitoon oikeassa paikassa sekä kuntoutukseen. Toki pelkkä raha ei auta, jos ei saada tarvittavaa henkilökuntaa. Alan työolosuhteet on korjattava sellaiseksi, että siitä saadaan jälleen vetovoimainen ala, Mäkisalo-Ropponen jatkaa

- Lisärahoitus tarkoittaa myös helpotusta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tilanteeseen. Alueen ensimmäisen vuoden budjetti on 11,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja pitää jo sisällään 26 miljoonan euron säästöohjelman. Myös Pohjois-Karjalassa hoitojonot ovat kasvaneet huolestuttavan pitkiksi. Hoitovelan purkaminen ja palveluiden kehittäminen yhdistettynä merkittäviin säästöpaineisiin ei ole onnistuva yhtälö, Mäkisalo-Ropponen päättää.