SDP EDUSKUNTA

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Muistisairauksien erityispiirteet on huomioitava sote-palveluiden järjestämisessä 

Jaa

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen korostaa muistisairauksiin liittyvien erityispiirteiden huomioimista sote-palveluiden järjestämisessä. 

- On tärkeää tiedostaa muistisairauksien monet erityispiirteet, jotta sairauksien hoitoon liittyvät palvelut olisivat asianmukaisia, oikea-aikaisia ja tasavertaisia joka puolella Suomea. Huomiota on kiinnitettävä palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata ja hoito- ja hoivahenkilöstön osaamiseen muistisairauksien tunnistamisessa ja hoidossa. Muistisairauden varhainen toteaminen parantaa hoidon tehokkuutta merkittävästi. Oikeanlainen hoito ja palvelut hillitsevät myös kustannusten kasvua.

Nykyisellään muistisairauksien toteamisessa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on suuria eroja eri puolilla Suomea. Suomessa ei toteudu muistisairauksien eheä hoitoketju, mikä kasvattaa kustannuksia.

- Muistisairaiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi ja samalla kustannusten kuriin saamiseksi on nopeiden toimenpiteiden aika. Erityisen tärkeää on selvittää ja tarvittaessa luoda muistisairaan maakunnallinen hoitopolku diagnoosista palvelutarpeen arvioinnin kautta tarvittaviin palveluihin, olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja tutkimusnäyttöä hyödyntäen. Tähän tarvitaan myös valtakunnallista ohjausta.

Mäkisalo-Ropponen avaa kirjoituksessaan aihetta laajemmin, koko kirjoitus alla.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen toimii Muistiliiton hallituksen puheenjohtajana.

***

Miksi muistisairaat tarvitsevat sote-palvelujen järjestämisessä erityishuomioita?

Muistisairaudet ovat eteneviä neurologisia sairauksia, eivätkä ne kuulu normaaliin ikääntymiseen. Suomessa arvioidaan olevan noin 7000 työikäistä muistisairasta. Toisaalta on tärkeä tiedostaa, että muistisairaudet ovat tärkein ikääntyneiden toimintakykyä heikentävä sairausryhmä ja yleisin syy ikäihmisten ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan.

Yhden muistisairaan hoidon kustannukset ovat keskimäärin 30 000 euroa vuodessa. Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset ovat keskimäärin 160e/vrk (58 000e/v), muun hoivan noin 67e/vrk. Mukaan ei ole laskettu omaishoidon kustannuksia.

Kustannuksia kasvattaa se, ettei Suomessa toteudu muistisairauksien eheä hoitoketju. Jos kunnat tekevät taloudellisessa paineessa ratkaisuja ja harkitsemattomia säästöjä, joissa ei huomioida muistisairaiden erityistarpeita, niin pitkällä aikavälillä kustannukset edelleen kasvavat.

Esimerkiksi muistisairausdiagnoosin viivästyminen hidastaa oikeaan hoitoon pääsyä ja lisää kustannuksia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaus todetaan, sen tehokkaammin sitä voidaan hoitaa ja kuntouttaa. Tällä hetkellä diagnoosin saaminen kestää keskimäärin kaksi vuotta ensimmäisten oireiden ilmaannuttua. Valitettavasti muistisairauksiin liittyvä kielteinen leima estää ihmisiä hakautumasta ajoissa tutkimuksiin. Toinen ongelma on ammattilaisten tiedon ja osaamisen puutteet. Ammattilaisetkaan eivät tunnista muistisairauksiin liittyviä oireita riittävän ajoissa.

Diagnoosin saamisen jälkeenkin asianmukaiseen palvelujen saaminen voi olla vaikeaa, sillä muistihoitajien ja geriatrian/neurologin palveluita on saatavissa hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea.

Muistisairaus vaikeuttaa normaalien peruspalvelujen käyttöä. Esimerkiksi fyysisesti toimintakykyinen mutta keskivaikeasti muistisairas ei pysty käyttämään palveluita omatoimisesti. Hän ei useinkaan pysty hyödyntämään digitaalisia palveluita.

Myös siirtymät itsenäisestä asumisesta omaishoivaan, säännölliseen kotihoitoon tai palveluasumiseen/yhteisökoteihin vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Kuntoutusta ja kuntouttavaa toimintaa on liian vähän tarjolla ja esimerkiksi kotihoito usein laitostaa muistisairaan neljän seinän sisälle. Toimintakyvyn heikkeneminen nopeuttaa omasta kodista pois muuttamista laajempien palvelujen pariin. Myös muistisairaan omaishoitajan tuki on usein täysin riittämätön. Monin paikoin yhteisökoteja on liian vähän ja siksi kotona asuu muistisairaita, joiden inhimillinen ja turvallinen asumisenpaikka ei enää ole oma koti.

Muistisairas on haavoittuvassa asemassa perus- ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen suhteen, koska hänellä on vaikeuksia viestiä omista tarpeistaan ja ajatuksistaan. Hoito- ja hoivahenkilöstön osaaminen muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta ei ole riittävää, mikä kuormittaa myös ammattilaisia itseään ja heikentää alan vetovoimaa. Hoitajien koulutuksessa on nykyistä paremmin varmistettava, että valmistuvilla työntekijöillä on riittävät valmiudet muistisairauksien tunnistamiseen ja muistisairaan kohtaamiseen. Muistihoitajien koulutusta tulee lisätä nopealla aikataululla eri puolilla Suomea.

Muistisairaiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi ja samalla kustannusten kuriin saamiseksi on nopeiden toimenpiteiden aika. Erityisen tärkeää on selvittää ja tarvittaessa luoda muistisairaan maakunnallinen hoitopolku diagnoosista palvelutarpeen arvioinnin kautta tarvittaviin palveluihin, olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja tutkimusnäyttöä hyödyntäen. Tähän tarvitaan myös valtakunnallista ohjausta. Lääketieteellisten Käypähoitosuositusten rinnalla on kehitettävä näyttöön perustuvaa hoito- ja sosiaalityötä. Hyviä hoito- ja hoivakäytäntöjä esimerkiksi kinestetiikasta, luontohoivasta (Green Care) ja taidelähtöisistä menetelmistä on levitettävä tehokkaasti. Paikallisten muistiyhdistysten asiantuntijuutta kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

Lisäksi on vahvistettava hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten (erityisesti kotihoito ja tehostettu palveluasuminen/yhteisökodit) tietoa ja osaamista organisoimalla henkilöstön täydennyskoulutusta. Muistisairaita ei voi hoitaa kuka tahansa ja määrältään riittävän henkilökunnan lisäksi on varmistettava henkilöstön ammattitaito ja osaaminen.

Lopuksi on syytä muistaa, että muistisairauksia voidaan ennaltaehkäistä ja sairastumisen riskiä pienentää. Aivoterveyden edistämiseen on kiinnitettävä huomiota koko elämän ajan. Aivoterveellisten elämäntapojen edistäminen, mahdollistaminen ja tukeminen ei ole vain sosiaali- ja terveystoimen asia, se kuuluu myös kunnan perustehtäviin.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)
Muistiliiton puheenjohtaja

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Kansanedustaja Tuula Väätäinen: Hallitus panostaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen17.1.2020 16:52:03 EETTiedote

Osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa Sosiaali- ja terveysministeriön jakaa yhteensä 190 miljoonaa euroa valtionavustuksia sote-palveluiden kehittämiseen. Avustusta myönnetään terveydenhuollon järjestämistehtävien ja palveluiden sisällölliseen kehittämiseen sekä yhtenäistämiseen ja saatavuuden parantamiseen. Vuonna 2020 alueille jaetaan 70 miljoonaa euroa valtionavustusta. Tänä vuonna painotus kohdistuu perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, mielenterveyspalveluiden ja kuntoutus palveluiden saatavuuden parantamiseen. Kansanedustaja Tuula Väätäinen on tyytyväinen hallituksen toimenpiteisiin peruspalveluiden saatavuuden vahvistamisessa. - Olen tyytyväinen, että hallitus panostaa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen. Suomessa palvelujen alueelliset erot ovat kasvaneet aivan liian suuriksi. Ongelmia ei ole pelkästään palveluiden saatavuudessa vaan myös hoitoon pääsyssä. Useasti ihmiset voivat joutua matkustamaan hyvinkin pitkiä matkoja tarvittavaa

Jarmo Aaltonen vahvistamaan eduskuntaryhmän viestintää7.1.2020 15:40:10 EETTiedote

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän viestinnässä aloittaa tänään mediasuhteiden asiantuntijan tehtävässä Jarmo Aaltonen. Aaltonen tulee vahvistamaan päivittäisviestintää ja hänen tehtäviinsä kuuluu mm. yhteydenpito mediaan. Aaltosella on pitkä kokemus journalismin alalta. Hän on toiminut mm. politiikan ja talouden toimittajana Helsingin Sanomissa sekä tuottajana Oma Aika -aikakauslehdessä.

Werning: Oikeusvaltion määrätietoinen kehittäminen jatkuu23.12.2019 12:32:26 EETTiedote

Kansanedustaja Paula Werningin (sd) mielestä oikeusvaltion kehittämisen kannalta on ensisijaista, että oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan, oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään ja oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan. Hallituksen budjettiesityksen yksi keskeinen tavoite on ehkäistä rikollisuutta ja rikosten uusimista sekä huolehtia rikosvastuun toteutumisesta. - Rikosvastuun toteutumisen parantamiseen ja rikosprosessin käsittelyaikojen lyhentämiseen on ehdotettu 5, 2 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus, Werning sanoo. Werning pitää tärkeänä, että rikollisuuden ehkäisyä tehostetaan. Tähän tarkoitukseen on esitetty 2,5 miljoonan euron vuotuista määrärahaa. Rahat osoitetaan mm. naisiin kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja nuorten rikoksentekijöiden auttamiseen, erityisenä tavoitteena on myös uusintarikollisuuden vähentäminen. Oikeudenmukaista on, että seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus toteutetaan. - Lähtökohtana on koskemat

SDP:n Rantanen: Poliisien määrä ei ole pelkkä rahakysymys19.12.2019 15:11:56 EETTiedote

Valtioneuvosto nimesi SDP:n kansanedustaja Piritta Rantasen tänään poliisiasiain neuvottelukuntaan. Rantanen on tyytyväinen poliisien määrän lisäämiseen tulevan vuoden budjetissa. - Hallitus on ryhtynyt kunnianhimoisesti nostamaan poliisien määrää ja tulevan vuoden budjetissa lisäys on niin suuri kuin mitä se käytännössä voi olla. Tärkeintä on, että poliisien määrä käännetään kasvuun pitkään jatkuneen laskevan kehityksen jälkeen. Nykyisten koulutusmahdollisuuksien puitteissa kokonaismäärän nostaminen vuosittain noin sadalla poliisilla on kunnianhimoinen, mutta samalla realistinen tavoite. - Olennaista on huolehtia siitä, että poliisin ammatti on jatkossa yhä houkuttavampi. Se, että poliiseja ei nyt kouluteta kortistoon, on tärkeä askel ja tähän tulee sitoutua jatkossakin. Lisäksi poliisin työturvallisuuteen on satsattava. Viime aikoina on nähty tapauksia, jossa poliiseja tai heidän perheitään on lähdetty maalittamaan tai muulla tavalla häiriköimään. Näihin tilanteisiin tulee suhtautua

Werning: Hallituksen liikenne- ja viestintäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus19.12.2019 10:47:29 EETTiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäjärjestelyiden kohdalla on onnistuttu suunnittelemaan järkevä ja toimiva kokonaisuus. Tämän avulla ihmisten liikkuvuus ja turvallisuus paranee, päästöt vähenevät ja tietoyhteydet saadaan ajan tasalle. Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi. Rahoitukseen on ehdotettu pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. - Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka. Ja se on paljon. Verkon kunto on heikentynyt vuosi vuodelta, koska asiaan ei olla puututtu. Tämä hallitus puuttuu asiaan ja parannuksia on tiedossa koko maassa, Werning sanoo. Lisärahoitusta on kohdistettu 12,95 miljoonalla eurolla esimerkiksi pienehköihin eri puolilla maata sijaitseviin hankkeisiin. - Näillä toimenpiteillä taataan helpotusta niin arjen liikkumiseen kuin liikenneturvallisuuteenk

Hallituksen panostukset perusväylänpitoon ja raideliikenteeseen saavat Kymäläiseltä tukea18.12.2019 13:17:58 EETTiedote

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen on erittäin tyytyväinen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle esitettyihin määrärahoihin. Erityisen tyytyväinen Kymäläinen on perusväylänpidon pysyvään tasokorotukseen: ”Suomen teillä korjausvelka on kasvanut jo vuosia, ja nyt on aika taistella tätä korjausvelkaa vastaan.” Tästä syystä ensi vuoden budjettiin sisältyy parlamentaarisesti yhteisesti sovittu 300 miljoonan euron korotus perusväylänpitoon sekä lisäksi 62 miljoonaa euroa muita korotuksia, joten kokonaissumma nousee 362 miljoonaan euroon. Myös raidehankkeisiin panostaminen saa Kymäläiseltä kannatusta. ”Suunnitellut isot raidehankkeet palvelevat elinkeinoelämän edellytyksiä sekä työllisyystavoitteita, sillä niiden on tarkoitus yhdistää alueita toisiinsa entistä paremmin. Lisäksi hankkeet on suunniteltu parantamaan liikenneturvallisuutta sekä vastaamaan päästövähennystavoitteisiin pienentäm

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme