- SDP ei halua korottaa pieni- ja keskituloisten veroastetta. Piste. Myös kokoomus tietää tämän. Petteri Orpon hyökkäykset SDP:n veropolitiikkaa kohtaa osoittavat puolueen vaalipaniikin, Matias Mäkynen sanoo. 

- Puhuessamme Tanskan veromallista haluamme ainoastaan kiinnittää huomiota siihen, että julkisen talouden kestävyysvajetta voidaan paikata Suomessa muiden Pohjoismaisen tavoin myös verotuksen keinoin – ilman pelkoa siitä, että talouskasvu hidastuu. Sekä Tanskassa että Ruotsissa kokonaisveroaste on Suomea korkeampi ja maiden taloudet ovat silti vahvoja. Kokoomuksen kaavailema miljardin veroale ja leikkaukset ihmisten palveluihin, eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan sen sijaan olisivat resepti sekä huonoon talouspolitiikkaan että hyvinvointivaltion heikentämiseen, Mäkynen sanoo. 

Suurituloisten verotusta voidaan kiristää, pieni- ja keskituloisten ei. 

- SDP ei halua kopioida Tanskan veropolitiikkaa sellaisenaan. Asumisen ja ruuan verotusta ei pidä kiristää. Palkansaajille ja yrittäjille pitää jäädä rahaa käteen. Verotusta pitää sen sijaan kokonaisuutena uudistaa nykyistä progressiivisemmaksi. Suurituloiset ja yhteiskunnan varakkaimmat voisivat hyvin maksaa nykyistä isompia veroja erityisesti tilanteissa, joissa heidän verotuksensa jää tällä hetkellä alemmaksi kuin muiden saman verran tuloja saavien esimerkiksi pääoma- ja ansiotuloverotuksen erojen vuoksi, Mäkynen täsmentää. 

- Tilastojen mukaan kaikkein suurituloisimpien veroaste on alhaisempi kuin keskituloisilla palkansaajilla, sillä suhteellisen kevyesti verotetut pääomatulot keskittyvät suurituloisille. Verotuksen uudistamiseen kuuluu myös veropohjan tiivistäminen eli kovan luokan verokikkailusta on päästävä eroon, Mäkynen lisää. 

Julkisen talouden tasapainoa ei tulla Mäkysen mukaan saavuttamaan yksin leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Kokoomuksen yksipuolinen keskittyminen leikkauksiin onkin osoittautunut epäonnistuneeksi politiikaksi Suomen lähihistoriassa.

- SDP haluaa uudistaa talouspolitiikkaa pitkäjänteisemmäksi. Se tarkoittaa, että tasapaino saavutetaan pääasiassa ennusteita vahvemman kasvun ja työllisyyden avulla. Tulevaisuusinvestoinneilla koulutukseen, tutkimukseen ja ihmisten hyvinvointiin saadaan kestävästi myös valtiontalous tasapainoon, Mäkynen päättää.