SDP:n Paula Werning: Kauniston väittämät sote-rahoituksesta ovat virheellisiä

- Katson, että tällaisiin virheellisiin väittämiin on tarpeellista reagoida ja tuoda laajempi näkökulma ja faktat rahoitusmallista esille. Kauniston väittämät eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa, Werning sanoo.

Vuonna 2023 toteutuva sote-uudistus sisältää rahoitusmallin, jossa aloitusvuonna 2023 kukin hyvinvointialue, joista Kymenlaakso on yksi, saa täsmälleen saman rahoituksen, kuin kunnat ovat samaan toimintaan osoittaneet. Siitä alkaen rahoitus alkaa muuttua monen eri tekijän vaikutuksesta. Koko maan tasolla rahoitus kasvaa reaalisesti 1,2 - 1,0 % vuosittain eli ”korkoa korolle” -periaatteella 6,8 % vuoteen 2029 mennessä. Tämän lisäksi valtio korvaa kustannustason muutoksen eli inflaation täysimääräisenä ja uudet lakisääteiset palvelut samoin täysimääräisenä. Sellaisia ovat esimerkiksi rokotusohjelman tai syöpäseulontojen laajennukset tai hoitotakuun parantaminen.

Kunkin maakunnan/hyvinvointialueen saamaan rahoitukseen vaikuttaa alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, jota arvioidaan 132 tilastollisella mittarilla. Näiden vaikutuksesta Kymenlaakson alue olisi niiden 11 alueen joukossa 22:sta, joilla rahoitukseen tulisi vuoteen 2029 mennessä 2-3 % leikkaus. Se on kuitenkin paljon vähemmän, kuin rahoituksen muista syistä tapahtuva kasvu, joten kokonaisuutena rahoitus myös Kymenlaaksossa kasvaa tuntuvasti.

- Tämä rahoituslaki on monimutkainen, kuten nykyinen kuntien peruspalveluiden valtionosuuslakikin. Vaikuttaa siltä, että edustajakollega Kaunisto ei ole ymmärtänyt tätä kokonaisuutta. Vielä pahempaa mielestäni on, jos hän tietämättömyyden sijaan tahallaan vääristelee tätä. Kaiken kaikkiaan valtio on turvallisempi ja kestävämpi rahoittaja, kuin hajanainen ja taloudellisissa vaikeuksissa oleva kuntakenttä. Valtion tasolla on myös mahdollisuus saada lisärahoitusta paremmin, kuin kunnissa, Werning kiteyttää.