Muutoksen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista rajoittamalla luotonantajien mahdollisuuksia harjoittaa luotonantoa nykyisen kaltaisella luottoriskitasolla.

- Lisäksi muutoksen tarkoituksena on kohtuullistaa luottojen hinnoittelua erityisesti euromäärältään suuria ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjä luottoja silmällä pitäen. Samalla korkokatto sidottaisiin korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon kuitenkin siten, että korko ei saisi luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin, Werning sanoo.

Werning toteaa olevansa tyytyväinen, että lisäksi uuden säännöksen kautta tarkennetaan, minkä tyyppistä markkinointia on pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena.

- Myös tarjolla olevien maksutapojen esittämisen sääntelyä muutetaan kuluttajan ostaessa hyödykkeitä verkon kautta, Werning sanoo.

Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus laajennetaan koskemaan myös hyödykesidonnaisia kertaluottoja sekä tilanteita, joissa kuluttaja valitsee verkossa asioidessaan maksutavaksi laskun.

- On hyvä, että myös nykyiseen henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta koskevaan säännökseen tehdään eräitä tiukennuksia. Esimerkiksi vahva tunnistautuminen tulee jatkossa pakolliseksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Näiden muutosten on tarkoituksena estää luotonottoon ja maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä. Ehdotettujen uusien säännösten rikkomisesta elinkeinoharjoittajalle voidaan jatkossa määrätä seuraamusmaksu, Werning toteaa.

Lait tulee voimaan vuoden 2023 jälkimmäisellä puoliskolla siten, että lakien vahvistamisen ja voimaantulon välille jäisi noin puolen vuoden siirtymä.

Werning muistuttaa myös, että suunnitteilla ja meneillään on useita hankkeita, joilla on vaikutusta kuluttajaluottomarkkinoihin.

- Eduskunta on päättänyt mm. positiivisen luottotietorekisterin täytäntöönpanosta, muutoksia on tehty maksuhäiriömerkinnän poistumisesta vuoden sisällä maksun suorittamisesta ja tiettyjen toimintojen valvonnan siirtymisestä Finanssivalvonnalle. Näen myös tärkeänä, että talousosaamista kehitetään. Siihen on Suomen Pankki ja oikeusministeriö laatineet talousosaamisen strategian koskien kuluttajaluottojen lainsäädännön kehittämisestä tulevaisuudessa, Werning sanoo.