SDP:n Paula Werning: Väkivalta ei aina näy mustelmina

Oikeusministeriön laatimassa Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmassa vuosille 2020–2023 läpileikkaava teema on väkivallan ennaltaehkäisy. Väkivallan muodoista ohjelmaan on sisällytetty kunniaan liittyvä väkivalta ja digitaalinen väkivalta. Lisäksi painotetaan väkivallan tekijöiden kanssa tehtävää työtä sekä esitutkinta- ja rikosprosessin sekä rikosseuraamusalan viranomaisten osaamisen kehittämistä.

Vaikenemisen aika on ohitse ja keskusteluissa on nostettava entistä voimakkaammin esille ja puolustaa naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Etenkin tänään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. tämä aihe on ajankohtainen.

- Naisiin kohdistuva väkivalta on arkipäiväinen ilmiö ympäri maailman. Tilastokeskuksen mukaan poliisiin tietoon Suomessa tulleista aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista vuonna 2019 noin 77 prosenttia oli naisia. 70 prosenttia kaikista maailman naisista joutuu väkivallan uhriksi elinaikanaan, ja tämä on anteeksiantamatonta. Synkkään todellisuuteen vaikuttavat naisten syrjintä, sukupuolten välinen epätasa-arvo ja käyttäytymiskulttuuri. Tämä on erittäin huolestuttavaa, Werning sanoo.

Väkivallalla on monet kasvot. Usein se on fyysistä, mutta ei voida vaieta myöskään henkisestä väkivallasta, vaikka se ei jätä ihoon mustelmaa. Sosiaalisen median käytön yleistymisen myötä henkinen väkivalta on lisääntynyt.

- Sairaanhoitajana olen ensiavussa hoitanut naisia, joiden hoitoon hakeutumisen syy on ollut esimerkiksi huimaus tai rintatuntemukset. Lopulta todelliseksi syyksi onkin paljastunut pitkään jatkunut henkisen väkivallan kohteeksi joutuminen ja sen kanssa pakosta eläminen. Tämä väkivallan muoto on vaarallinen, sillä siitä ei jää fyysisiä todisteita. Pitkittyessä henkinen väkivalta voi johtaa itsetuhoisuuteen ja lopulta jopa itsemurhaan, Werning kertoo.

Tämä on karua todellisuutta, mutta sen ei tarvitse olla tulevaisuutta. Väkivallan pois kitkemiseen tarvitaan vankkaa moniammatillista yhteistyötä. Nyt on korkea aika panostaa väkivallan ennaltaehkäisyyn asennekasvatuksella ja mahdollisilla lakimuutoksilla.

- On ensiarvoisen tärkeää huolehtia riittävistä resursseista, jotta väkivallan uhri tunnistetaan ja hänen selviämisprosessiaan tuetaan riittävästi, Werning sanoo.