SDP

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin vappupuhe 1.5. Riihimäellä

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Hyvät ystävät, toverit,

Tämä Vappu on poikkeuksellinen. Ensinnäkin koska saamme sitä viettää näin yhdessä ja näiden hienojen seinien sisällä. Ja toiseksi, koska vietämme sitä muualla tapahtuvien kauheuksien varjossa. Seuraamme urhoollisen Ukrainan kansan kamppailua Venäjän hyökkäystä vastaan. Teemme kaikki voitavamme heidän tuekseen yksilöinä ja maana.

Olen tänä keväänä miettinyt mistä kumpuaa se voima, yhtenäisyys ja päättäväisyys, jonka näemme. Ja samalla pohtinut Suomen aiempia ponnistuksia yhteydessä. Mistä meidän voimamme tuli, ja mistä se tulee?

Tässä uutisvirrassa välillä tulee myös ajatus, että ovatko asiat, joita politiikassa mietimme, tai ne lukuisat onnistumiset joita Marinin hallitus on tehnyt, oppivelvollisuudesta soteen, jotenkin liian pieniä ja arkisia asioita näiden suurten kysymysten rinnalla. Voiko kaikista pienistä asioista edes puhua?

Samalla pienistä asioista tulee kuitenkin suuria asioita. Juuri pienet onnistumiset luovat tahtoa voittaa suuria taisteluita. Yksittäiset ihmiset ovat voittamattomia yhteisessä rintamassa. Ja toisinpäin, pienet purot murtavat valtavia patoja.

Suomalaisen yhteiskunnan menestys on muiden pohjoismaiden tapaan perustunut kolmelle elementille: valtion kyvylle taloudellisesti ohjata, kerätä veroja ja pitää suhdanteet kurissa.

Se on rakentunut sopimuksiin perustuvaan työelämään ja vakauteen työmarkkinoilla.
Ja kolmantena, sen on mahdollistanut hyvinvointivaltio palveluineen. Näistä on muodostunut kokonaisuus, joka on taannut työtä, tuottavuuden kasvua, vakautta ja ennustettavuutta. Niiden ympärille on muodostunut yhteinen tarina Suomesta. Maasta, jota kannattaa puolustaa.

Puhun teille näistä työmarkkinoista ja palveluista. Puhun muutamasta isosta ja pienestä asiasta ja siitä miten mukaan tarvitaan kaikkien panos. Ja siitä tarinasta, joka pitää kirjoittaa uudelleen jokaisella sukupolvelle.

Hyvät toverit,

Teemme nyt tiivistä yhteistyötä läntisen naapurimme kanssa turvallisuuspolitiikan valintojen ja Nato-jäsenyyskeskustelun tiimoilta. Suomessa katsotaan usein myös muuten Ruotsiin, koska siellä on kykyä investoida ja työvoimaa riittää.

Suomessa on juuri käyty vuosikymmeniin pisin lakko UPM:n ja Paperiliiton väillä uskomattoman kallein kustannuksin. Samanaikaisesti ruotsalainen sopimisen malli porskuttaa ja tuottaa tuloksia. Ruotsissa voidaan ja halutaan sopia ja mikä kiinnostavinta, siinä missä Suomessa halutaan purkaa sopimisen kulttuuri työmarkkinoilla, Ruotsin vastine Elinkeinoelämän keskusliitolle eli SN:n puheenjohtajaksi tulee Jacob Wallenberg: Pohjoismaiden suurimmasta omistajadynastiasta halutaan käyttää aikaa yhteisten järjestelmien kehittämiseen ja sopimisen varmistamiseen. Ehkä tämä on ero uuden ja vanhan rahan välillä: Siinä missä uusi hakee pikavoittoja joka pöydästä, vanha tietää, että päivät tulevat peräkkäin? Neuvottelupöydässä ollaan taas hetken päästä.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut sopimisen kulttuuri. Työnantajapuolella on nyt lähdetty rapauttamaan tämän sopimisen perusrakenteita. Valtiovallan täytyykin siis edistää reilun sopimisen edellytyksiä tässä hajautuvassa työmarkkinakentässä.

Työntekijöillä pitää olla reilut mahdollisuudet vaikuttaa omiin työehtoihinsa ja työoloihinsa. Tarvittaessa tätä on turvattava nykyistä vahvemmin lainsäädännön keinoin, kun työnantajapuolella haastetaan esimerkiksi luottamusmiesten asemaa.

Samalla on oltava valmius pohtia, onko kolmikanta varmasti aina tuloksekkain keino edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä tavoitteita - tällä kaudella on nähty selväsi, kuinka aggressiivisesti työnantajapuoli jarruttaa työelämän tasa-arvotavoitteiden etenemistä. Tasa-arvosta on kyse myös meneillään olevassa julkisen sektorin palkkaneuvottelussa.

Hyvät ystävät, mietitään yhdessä mennyttä ja tulevaa julkisen alan työtaistelua ja käynnissä olevia neuvotteluja, joihin haluamme kaikki nähdä oikeudenmukaisen ratkaisun mahdollisimman pian. Kuvitellaan näitä sosiaalisen median viestejä, äänenpainoja ja tunnelmia, ja ne vietynä vientiteollisuuteen ja kerrottuna vaikkapa sadalla talokohtaisella sopimuksella. Sellainen mediailmasto on sakeanaan konflikteja ja tuskin houkuttaa myöskään investointien tekijöitä.

Valtiovallan tavoite yhteiskuntarauha ja vakaus. Jos osa työnantajista haluaa lisätä konflikteja, olivat syyt sitten osaoptimointi sopimisessa tai puhtaan poliittiset itselle mieluisten koalitioiden varmistamiseksi, meidän on vahvistettava rakenteita jotka tukevat kiistojen ratkomista ja ennaltaehkäisyä.

Hyvät ystävät,

Sopiminen ei kuitenkaan riitä. Pitää olla jotain mistä sopia, eli työn kysyntää ja tarjontaa. Hyviä tuotteita ja osaavia tekijöitä. Pohjoismaista mallia voisi minusta perustellusti täydentää osaamisen politiikalla, niin keskeinen se on menestyksellemme. Suomi ei juossut itseään maailmalle. Suomi koulutti itsensä sinne.

Pisa-tulosten perusteella suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa koko 2000-luvun. Myös korona on aiheuttanut osaamis- ja hyvinvointivelkaa. Erityisesti ne oppilaat, joiden perheillä ei ole ollut mahdollisuutta tukea koulunkäyntiä ja hyvinvointia, ovat kärsineet.

Peruskouluissa oppilaiden väliset erot osaamisessa ovat kasvaneet ja oppilaan taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut. Sosioekonomisen taustan yhteys oppilaiden osaamiseen on Suomessa ollut OECD-maiden pienimpien joukossa, mutta viimeisimmässä tutkimuksessa yhteys on keskiarvon tasolla. Samalla tiedämme, että korona on aiheuttanut osaamisvajetta myös perusasteelle.

Osaamistason nostamiseksi peruskoulussa on keskityttävä perustaitojen vahvistamiseen, jotta jokaisella on mahdollisuus jatkaa menestyksekkäästi vähintään oppivelvollisuuteen kuuluvalle toiselle asteelle. Oppivelvollisuuden uudistamisen jatkoksi ja perustaitojen vahvistamiseksi on ensi hallituskaudella käynnistettävä perusasteen kokonaisuudistus, jossa tarkastellaan niin peruskoulun sisältöjä, tavoitteita kuin rahoitusta.

Toiselta asteelta pitäisi siirtyä myös eteenpäin. Mutta me jäämme jälkeen myös tavoitteestamme korkeakouluttaa 50 prosenttia ikäluokasta. Kuulun itse tilastojen mukaan korkeimmin koulutettuun suomalaisikäluokkaan. Meidän nelikymppisten jälkeen koulutustaso kääntyy laskuun. Me tipumme tässäkin OECD-tilastoissa ja samalla työvoima loppuu. Teknologiateollisuus kertoo tarvitsevansa 130 000 uutta osaajaa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mistä he tulevat? Työperäinen maahanmuutto ei riitä.

Petteri Orpo kommentoi eilen haastattelussaan, miten Marinin hallituksen ennätyksellistä työllisyysastetta pitää entisestään parantaa leikkaamalla työttömyysturvaa. Analyysi on täysin väärä, kyse on kohtaannosta. Perusasteen osaamisen varassa tehtäviä työtehtäviä on entistä vähemmän. Korkea osaamis- ja koulutustaso ovat paras tae hyvinvoinnille ja samalla Suomen menestymisen avaintekijä. Jatkuvan oppimisen järjestelmiä on kehitettävä vastaamaan nopeasti muuttuvan työelämän tarpeita, jotta ihmiset pysyvät työelämässä mukana. Lisäksi siirtyminen kohti digivihreää yhteiskuntaa muuttavat nopeasti työnkuvia ja -tehtäviä.

Tässä muutoksessa tarvitaan ennakointia ja uudenlaista muutosturvaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää aikuisten perustaitojen vahvistamiseen, jotta kaikilla tulisi olla työuransa aikana mahdollisuus myös pidempiaikaiseen opiskeluun sekä osaamisen kehittämiseen työn ohessa.

On luotava markkinat, joilta saa muutakin kuin tutkintopohjaista koulutusta ja sitä saavat muutkin kuin ne joilla on jo korkein koulutus ja eniten resursseja. Ja markkinalle tarvitaan rahoitus, johon osallistuvat me yksilöt, työnantajat, julkinen sektori ja miksei vaikka eläkevakuuttajat.

Ruotsissa on kyetty näkemään elämänmittaisen osaamisen lisäämisen merkitys. Uusi omställningstöd takaa palkansaajalle 44 viikkoa eli käytännössä vuoden opiskelua 80 prosentilla palkasta. Tähän on vastattava ensi kevään hallitusneuvotteluissa suomalaisella sovelluksella.

Hyvät toverit,

Toinen elementti toimivassa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ovat palvelut ja tulonsiirrot, se että kaikista pidetään huolta.

Kun Antti Rinne muutamia vuosia sitten vappuna otti esille pienimpien eläkkeiden korotustarpeet, vastaanotto oli iltapäivälehdistössä ja poliittisten vastustajien piirissä irvailua ja populismisyytöksiä. Noin puolet Antin asettamasta tavoitteesta on nyt saavutettu ja työtä tehdään koko ajan. Marinin hallitus korottaa indeksejä etuajassa, jotta tämä pienituloisten ihmisten ostovoima ei entisestään heikkene. Pikkujuttuja, kirjoitetaan talouslehdissä.

Tällä hetkellä puhutaan aiemmin mainitun osaamisen lisäksi siitä, miten TKI-panostuksiin pitää saada 4 prosenttiyksikköä BKTsta 2030-luvulle tultaessa. Haluamme pitää huolta tieverkoista ja energiainfrasta, rakentaa vihreää siirtymää. On jo sovittu ja on tarvetta massiivisille investoinneille puolustukseen ja rajoille. Näiden kykyjen ylläpitokin maksaa. Huoltovarmuuteen laitetaan satoja miljoonia. Enkä ole eri mieltä. Kaikki tämä perustellusti. Nämä ovat niitä suuria asioita, jotka pitää hoitaa.

Vaalikeskusteluissa 2019 esiin nousivat pitkään muhineet ongelmat vanhustenhoivassa. SDP:n aloitteesta hallitus onkin säätänyt hoitajamitoituksesta. Samalla on muita suuria tarpeita on sosiaali- ja terveydenhuollon puolella: seitsemän päivän hoitotakuusta on tultava aidosti totta, tarvitaan parempaa tukea mielenterveyteen, jotta työkyvyttömyyseläkeläisiä ei tule lisää. Lastensuojelu ja omaishoito tarvitsevat lisää resursseja. Hammastekniset työt kuten proteesit eivät sisälly maksukattoihin ja jäävät monelta hankkimatta. Suun terveydellä on ihmisten yleisterveyteen valtava vaikutus. Taas ollaan oikeiston mielestä puhumassa “pienistä asioista” ja nyt pitäisi priorisoida ja leikata, sillä näillä on aikaa odottaa ja rahaa ei ole.

Tuntuu, että asiat, joissa on suoraan mukana ihminen, ja jotka maksavat kenties kymmeniä miljoonia ovat niitä pieniä. Niihin ei ole varaa. Kun taas isot asiat, jotka ovat otsikkoja arjen yläpuolelta ja maksavat miljardeja ovat aina rahoitettavissa.
Ja eikö rahaa todellakaan ole? Mihin se on mennyt?

Verotus ei ole kokonaisuutena Suomessa eikä useimmissa muissakaan länsimaissa progressiivista. Toisin sanoen tyypillisesti kaikkein suurituloisin prosentti maksaa vähemmän veroa kuin vähemmän tienaavat. Pääomatulot kertyvät lähes kokonaan kaikkein suurituloisimmalla kymmenykselle ja senkin sisällä epätasaisesti. Varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet 1990-luvulta tähän päivään asti.

Mistä erot syntyvät? Esimerkiksi siitä, että arvonnousu jää verottamatta. ”realisoitumaton arvonnousu” ei näy ja jää verottamatta tilanteessa, jossa omaisuus lahjoitetaan perillisille ennen kuin sitä esimerkiksi myydään. Sama ongelma on useimmissa muissakin maissa, mutta Suomen erityispiirre on se, että lähes kaikki pääomatulot voi paketoida vakuutuskuoreen siten, että voi itse valita, milloin tulo realisoidaan vai realisoidaanko ollenkaan. Näissä kuorissa on suomalaista varallisuutta jo noin 50 miljardia euroa.

Yksinkertaisin vaihtoehto olisi, että arvonnousuja verotettaisiin viimeistään lahjoitus- tai perintöhetkellä, jolloin varmistettaisiin yksinkertainen verotus. Oli ratkaisu minkälainen tahansa, se tarvitaan. Mutta tämä ei ole ainoa ongelma. Laiska raha tarvitaan töihin ja tuottamaan uutta taloudellista toimeliaisuutta.

Listaamattomien osakeyhtiöiden verotus on Suomessa poikkeuksellisen matalaa verrattuna muihin länsimaihin. Käytännössä tämä johtaa laajaan ja yhä kasvavaan verosuunnitteluun mm. tulonmuunnolla, kun osinkoja voi nostaa n. 26 % kokonaisverokannalla ja samaan aikaa suurituloisilla marginaalivero ansiotuloista on varallisuutta. Valtiovarainministeriön uusimman arvion mukaan verotuki on noussut vuositasolla 680 miljoonaan euroon. Oppivelvollisuuden toteuttamisessa pilkku on toisessa paikassa.

Toisin sanoen tukea annetaan jo valmiiksi varakkaille suurituloisille yrittäjille ja pienyrittäjä ja startupyrittäjät maksavat samasta tulosta enemmän veroa. Tällainen nykytilaa ylläpitävä kannustin on haitallinen taloudelle. Ja nämä verotuksen ongelmat on todettu useissa asiantuntijaraporteissa ja akateemisissa tutkimuksissa.

Kyse ei ole demareiden kateudesta varakkaita kohtaan. Eikä verotus ei ole itsetarkoitus vaan työkalu. Päätarkoitus on kerätä rahaa johonkin muihin tarkoituksiin. Taustalla aito tarve investoida TKI:n, vihreään siirtymään ja puolustukseen, soteen ja muihin hyvinvointivaltion palveluihin. Lisäksi hiiliverotuotot romahtavat, väestö ikääntyy, koronan laskuja pitäisi maksaa. Nämä tarpeet ovat nyt niin Suomessa kuin muualla suurempia kuin aikoihin.

Lisätulotarpeet ovat miljardeja vuositasolla Suomessa. Ja kun näin on, niin on olennaista korostaa, että niitä voi kerätä reilusti ja taloutta haittaamatta. Jos me emme pidä tätä esillä, ei sitä tee kukaan muukaan.

Ja hyvät ystävät,

Lopuksi siitä yhteisestä tarinasta.

Tutkija Anu Kantola kuvaa Bibu-hankkeen loppuraportissaan ihmisten kokemuksia nyky-Suomesta nimellä “Suuren ruuvin yhteiskunta”. Suomi on käynyt läpi useita rakennemuutoksia 1800-l teollistumisesta 1960-luvun nopeaan kaupungistumiseen. Jos katsoisimme Suomen karttaa suhteutettuna kuntien asukaslukuun se näyttäisi vääristyneeltä niin, että maa on valumassa alaspäin. Rakennemuutos on ollut ja on käynnissä.

Kyseessä monelle on putoamisen pelko. Kantolan tutkimuksen mukaan monet keskituloiset, yrittäjät, maaseudun asukkaat tuntevat voimattomuutta ja pelkoa. Kenenkään ei pidä pelätä. Mutta suomalaisessa yhteiskunnassa pitää tuntea olevansa osa joukkoa.

”Se on rauhanaikana niin kun paremman väen asia toi isänmaa, mutta sodassa passaa sitten vähän huonommankin koittaa“, sanoo Leppäsen Preeti Täällä Pohjantähden alla-kirjassa. Tällaista tunnetta ei pidä syntyä kenellekään, enää koskaan.

Nyt kun pidämme huolta maanpuolustuksesta, on pidettävä huolta myös henkisestä kantista. Siitä, että kaikki ovat mukana. On pidettävä ihmisistä ja nähtävä pienten asioiden merkitys siinä, miten yhteishenki rakentuu. Varat yhteisiin tarpeisiin on kerättävä maksukyvyn mukaan. On kyettävä sopimaan ja etsimään yhteistä hyvää, jotta meillä on maailmalle vietävää ja palkat, joilla tulee toimeen. On pidettävä huolta ihmisestä sillä vailla koulutusta, työtä tai terveydenhoitoa meistä kaikki eivät ole aidosti mukana.

Arvon kuulijat,

Suomen tarina on ottanut mukaansa kaikki piiasta patruunaan. Sortokausien aikana taisteleva nuori kansakunta on muuttunut hyvinvointivaltioksi, jossa kaikki ovat samassa veneessä. Suomen veneessä kaikki soutavat samoilla airoilla kykyjensä mukaan.

Suomen tarina on perustunut luottamukseen ja kykyyn löytää ratkaisuja. Me sosialidemokraatit etsimme niitä ratkaisuja. Me osaamme pitää huolta suurista ja pienistä asioista yhtä aikaa. Me tarjoamme tälle veneelle koetellun kipparin myös ensi kevään vaaleissa.

Suomen tarinan ei pidä sulkea ulos vaan ottaa ihmiset mukaan. Sellaisessa tarinassa jokainen tunnistaa itsensä. Sellaisessa maassa kaikki löytävät paikkansa. Ja sellaista maata kaikki haluavat vahvasti puolustaa myös tulevaisuudessa.

Toivotan kaikille hauskaa Vappua! Olkoon se niin työväen, opiskelijoiden, kaikenlaisten suomalaisten ja yhtenäisyytemme juhla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP stöder Finlands medlemskap i försvarsalliansen Nato14.5.2022 15:35:19 EEST | Tiedote

SDP:s partifullmäktige höll sitt extraordinarie möte i Helsingfors 14.5.2022 för att ta beslut om Finlands medlemskap i Nato. Till följd av att Finlands och i Europas säkerhetsmiljö har förändrats betydligt understöder SDP Finlands medlemskap i Nordatlantiska försvarsalliansen Nato.SDP ger sitt stöd till statsledningen för att inleda förhandlingarna om ett medlemskap. Presskonferens börjar omedelbart efter mötet: https://www.youtube.com/watch?v=8atOmbj9VOM

SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä puolustusliitto NATO:ssa14.5.2022 15:33:58 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuusto kokoontui 14.5.2022 Helsinkiin ylimääräiseen puoluevaltuuston kokoukseen päättämään SDP:n kannasta Suomen NATO-jäsenyyteen. Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävän muutoksen seurauksena SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:ssa. SDP antaa tukensa valtiojohdolle jäsenyysneuvottelujen avaamiseksi. Tiedotustilaisuus alkaa välittömästi kokouksen päättymisen jälkeen. Tiedotustilaisuutta voi seurata SDP:n Youtube-kanavalla tämän linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=8atOmbj9VOM

Antti Lindtmanin puoluevaltuustopuhe 14.5.202214.5.2022 14:22:23 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston kokous 14.5.2022, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluevaltuutetut, SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa puoluehallituksen esitykselle ja Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Syy on selvä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuusympäristömme pysyvästi. Samana hetkenä kun pommit alkoivat tuhota Ukrainaa ja rikkoa unelmia ja ihmisyyttä, ne rikkoivat turvallisuusrakenteemme. Venäjä on osoittanut, ettei se piittaa sopimuspohjaisesti yhteistyöstä. Siitä on tullut häikäilemätön, ennalta arvaamaton ja aggressiivinen. On selvää, että olemme eri asemassa kuin Ukraina, jota tuemme. Emme ole entinen neuvostotasavalta ja olemme EU:n jäsen, vakaa läntinen demokratia. Emme voi kuitenkaan rakentaa turvallisuuslinjaa toiveiden varaan nähdessämme, millainen Venäjästä on tullut. Siksi meidän ei pidä ottaa pienintäkään riskiä, että jäisimme Venäjän kanssa kaksin; teemme ne vaadittavat toimenpiteet, joill

Sanna Marinin puhe SDP:n puoluevaltuustossa 14.5.202214.5.2022 12:38:07 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston ylimääräinen kokous 14.5.2022 SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu pitää. Hyvät SDP:n puoluevaltuuston jäsenet, hyvät ystävät, ”Rakennamme rauhaa kansainvälisen yhteistyön keinoin ja pyrimme vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota muiden samaa tavoittelevien kanssa. Kestävässä rauhan maailmassa ei turvauduta voimankäyttöön, vaan sopimuksiin ja yhteistyöhön. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat vapaita puutteesta ja pelosta ja jossa vallitsee luottamus ja turvallisuuden tunne.” Nämä sanat hyväksyimme elokuussa 2020 Tampereen puoluekokouksessa osaksi periaatejulistustamme. Ne kertovat sosialidemokraattien perimmäisistä tavoitteista ja ne ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin ne olivat kaksi vuotta sitten. Itse asiassa, nuo sanat ja tavoitteet tuntuvat entistäkin tärkeämmiltä juuri tänään. Heräsimme 24. helmikuuta 2022 erilaiseen maailmaan. Euroopan turvallisuustilanne muuttui ratkaisevalla tavalla, kun

Sirpa Paateron avauspuhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.202214.5.2022 12:21:19 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston avauspuhe 14.5.2022. Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paatero Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Hyvät puoluevaltuutetut! Puoluevaltuusto on tänään tekemässä historiallista ja suurta päätöstä. Varsin laajasti katseet Suomessa, Euroopassa ja maailmalta kohdistuvat tänään meihin sosialidemokraatteihin. Se kertoo siitä, että se lopputulema ja päätös, jolla tulemme tästä kokouksesta ulos, vaikuttaa merkittävällä tavalla maamme tulevaisuuteen, mutta myös koko läntiseen Eurooppaan. Olemme linjaamassa päätöstä, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia kauas tulevaisuuteen, ja jonka kaikista vaikutuksista emme voi edes tässä ja nyt olla täysin varmoja. Siksi onkin niin tärkeää, että saamme kaiken mahdollisen tiedon päätöksenteon tueksi, ja että saamme muodostettua mahdollisimman laajan, yhteisen suomalaisen näkemyksen, jotta päätökseen voidaan aidosti myös sitoutua. Tästä syystä olemme tänään koolla, ennen kuin eduskunta ja sitä ennen valtioneuvosto yhteis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme