Hyvät ystävät, hyvät toverit,

On suuri kunnia seistä edessänne puhumassa teille vapun kunniaksi. Vappu on suomalaisen työn, työväen, opiskelijoiden ja kevään juhla. Juhlapäivän viettoon kuuluvat niin ilmapallot, ylioppilaslakit kuin myös työväenliikkeen liput. Vappupuheissa puolestaan puhutaan paljon politiikkaa.

Itse asiassa vapun perinteessäkin on kyse poliittisesta kompromissista. Osa kansasta ei ole koskaan hyväksynyt työläisvappua ja railakas opiskelijavappukaan ei ole ollut kaikkien mieleen. Historiassa päänvaivaa on aiheuttanut muun muassa se, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton viettäisi vappua. Siksi vappua vietetään myös iloisena kevätjuhlana.

Tänä päivänä jokainen varmasti löytää itselleen parhaan tavan juhlistaa tätä juhlapäivää mielipide- tai muista eroista riippumatta. Tämä on tärkeä muistaa noin muutoinkin aikana, jolloin mielipiteiden välinen polarisaatio näyttää edelleen voimistuvan myös Suomessa. Monesti unohtuu, että kyky kompromisseihin, sopuun ja yhteistyöhön on nimenomaan ollut Suomen vahvuus.

Yhteistyötä Suomi kaipaa tänäänkin.

Hyvät kuulijat,

Tänä vuonna juhlimme vappua vajaa kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Puolueiden välinen kisa on nyt käyty, ja tulos on selvä. Edellisen vaalikauden suurimmat oppositiopuolueet voittivat eniten ja osa hallituspuolueista puolestaan kärsi tappion. Tämä kertoo siitä, että äänestäjät ovat vaatineet muutosta ja uusia tuulia.

Huomionarvoista on kuitenkin, että pääministeripuolueen asemasta SDP saavutti vaalivoiton kasvattamalla kannatustaan ja edustajapaikkamääräänsä. Tämä oli ensimmäinen kerta kahteenkymmeneen vuoteen, kun pääministeripuolueena vaalitaistoon lähtevä puolue kykenee tähän.

Saavutuksen poikkeuksellisuutta korostaa se, että olemme eläneet viimeiset vuodet monen kriisin varjossa. Ensin koronapandemia vyöryi ylitsemme useamman aallon voimin. Sen jälkeen olemme puolestaan todistaneet Venäjän raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa ja sen moninaisia vaikutuksia. Pandemian ja sodan seurauksena myös korkea inflaatio, nousevat korot ja energiakriisi näkyvät meidän jokaisen arjessa.

Kriisien keskellä Suomessa on kuitenkin kyetty huolehtimaan yhteiskunnan turvallisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja ihmisten sekä yritysten pärjäämisestä. Suomi onkin pärjännyt hyvin verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Valtio on monin toimin helpottanut ihmisten ja yritysten tilannetta. Samalla yhteiskuntaa on uudistettu sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Hyvät ystävät,

Tästäkään vaalikaudesta tuskin tulee helppo tai yllätyksetön. Kotimaiset haasteemme eivät ole kadonneet minnekään ja maailma ympärillämme on myös jatkuvassa muutoksessa. Tulevakaan hallitus ei pääse haasteita karkuun.

Odotetusti hallituksen muodostaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ilmoittanut lähtevänsä neuvottelemaan uuden hallituksen muodostamisesta perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa. Kokoomuksen johdolla Suomeen yritetään siis muodostaa näiden puolueiden yhteinen konservatiivisen oikeistohallitus.

Tulevaksi hallituspohjaksi olisi ollut myös toinen vaihtoehto, mutta kokoomus halusi selvästi valita oikeistopohjan toteuttaakseen puolueen talouspolitiikan linjaa. SDP oli valmis osallistumaan tosissaan hallitusneuvotteluihin omien reunaehtojen puitteissa. SDP on korostanut sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen julkisen talouden tasapainottamista oikeudenmukaisesti niin, ettei sosiaaliturvasta, koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista leikata.

Hallitusneuvotteluihin lähtevillä puolueilla on nyt näytön paikka lunastaa vaalilupauksensa. Vielä ei siis kannata pelotella tulevalla, vaan annetaan heille reilu mahdollisuus näyttää. Arvioinnin ja varmasti myös arvostelun aika koittaa kyllä myöhemmin.

Toivon, että tuleva hallitus muistaa, että taloudellisesti vaikeina aikoina meidän on entistä enemmän huolehdittava suomalaisen yhteiskunnan eheydestä, yhteistyökyvystä, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Emme voi myöskään käpertyä sisäänpäin ja sulkea silmiämme globaaleilta haasteilta.

Hyvät toverit,

Perinteiset työväenpuolueet ovat näillä näkymin tämän vaalikauden oppositiossa. Oppositiopuolueiden tehtävä on tarjota oma, uskottava vaihtoehtonsa hallituksen politiikalle. Kaiken vastustaminen pelkästään vastustamisen iloksi ei kuitenkaan ole vielä vaihtoehto. Oppositiopolitiikan uskottavuus on rakennettava realistiselle linjalle, mikä voidaan panna myös toimeen. Meidän tulee olla myös valmiita työskentelemään yhteistyössä niiden asioiden ja tavoitteiden eteen, jotka ovat isänmaan kannalta välttämättömiä.

Hyvät kuulijat,

Julkisen talouden sopeutuksesta näyttää tulevan tämän vaalikauden kuuma peruna. Moni tuntui keväällä ajattelevan, että syy julkisen talouden krooniseen alijäämään ja valtion velkaantumiseen on viime vaalikauden kriiseillä tai muilla päätetyillä toimilla. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Syy löytyy paljon pidemmältä.

Nykyinen tilanteemme on seurausta 15 vuoden takaisen finanssikriisin jäljiltä, kun samalla suuria ikäluokkia jäi eläkkeelle, Nokian kännykkäbisnes romahti ja metsäteollisuus joutui ongelmiin. Tällöin tulomme laskivat, mutta julkiset menot jatkoivat kasvuaan aiemmalla urallaan. Nykytilasta on siis turha syyttää edellistä hallitusta, vaan jokaisella puolueella on peiliin katsomisen paikka.

Julkisen talouden perusongelma on, että talouden rakenteet on luotu nykyistä suotuisamman väestö- ja talouskehityksen aikana, eikä julkisen sektorin rahoituspohja riitä enää ylläpitämään kaikkia julkisen sektorin tehtäviä. Tämä tosiasia on uskallettava sanoa ääneen riippumatta siitä, minkä väristen silmälasien läpi maailmaa katsoo.

Työllisyyden parantaminen ja talouskasvun edistäminen ovat ensisijaisia keinoja tilanteen helpottamiseksi, mutta ennakoitua nopeampikaan kasvu ei yksin pysty ongelmaa korjaamaan. Siksi sekä menoja on vähennettävä että tuloja lisättävä. On myös hyvä hahmottaa, että uusien pysyvien menojen lisääminen tekee tarvittavan sopeutuksen mittakaavasta aina yhä suuremman.

Sopeutustoimet on kuitenkin toteutettava mittakaavaltaan sekä ajoitukseltaan oikeudenmukaisesti. Samalla meidän pitää kyetä parantamaan taloutemme kasvunäkymiä uskottavasti. Heidän, joilla on leveämmät hartiat, on kannettava suurempi taakka. Emme voi maksattaa talouden tasapainotusta kylmäkiskoisesti yhteiskunnan heikompiosaisilla. Tämä on välttämätöntä muistaa aikana, jolloin hinnat ja korot nousevat kohisten.

Hyvä vappuväki,

Vanhan sanonnan mukaan ainoastaan sanakirjassa menestys tulee ennen työntekoa. Työ on yhteiskuntamme kivijalka. Sen pohjalle rakennetaan kestävästi ihmisten toimeentulo ja osallisuus, mutta myös yhteiskunnan menestys ja vauraus. Tämä on tärkeä todeta, näin suomalaisen työn juhlapäivänä.

Myönteinen työllisyyskehitys, aktiivinen elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen ja yritysten toimintaympäristöstä huolehtiminen ovat myös kestävintä talouspolitiikkaa. Pidemmällä aikavälillä vanheneva väestömme ja työikäisten osuuden pienentymien syövät valitettavasti Suomen talouskasvun edellytyksiä. Väestörakenteemme aiheuttaa vaikeuksia myös julkisen talouden tasapainottamiselle ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluille. Tarvitsemme jatkossa siis jokaisen kynnelle kykenevän töihin.

Pula osaavasta työvoimasta on nykyään keskeinen talouskasvun este. Tähän haasteeseen on vastattava kokonaisvaltaisesti koulutusta kehittämällä, koulutusmääriä lisäämällä, työn vastaanottamisen kynnystä madaltamalla, työoloja ja palkkausta kehittämällä sekä työperäistä maahanmuuttoa edistämällä.

Sosiaaliturvajärjestelmämme kaipaa myös remonttia. Sen tulee tukea nykyistä paremmin ihmisen omaa aktiivisuutta, itsensä kehittämistä, kouluttautumista, kuntoutumista ja työllistymistä. Nyt viimeistään on syytä lopettaa haihattelu perustulojen ja kansalaispalkkojen suuntaan. Väestörakenteemme eivät näitä mitenkään mahdollista.

Työelämän houkuttelevuutta on pystyttävä parantamaan puolestaan työoloja ja palkkausta kehittämällä. On vaikea nähdä, että työelämän vetovoima paranisi, mikäli työssä ei jaksa tai palkalla ei tule toimeen. Samoin tiedämme, että monessa ammatissa rahallinen korvaus jää huomattavasti pienemmäksi kuin mitä työn arvo on yhteiskunnalle. Mikäli osaajapula halutaan todella ratkaista, näissäkin asioissa on päästävä eteenpäin.

Myös julkisen talouden näkökulmasta on kestävintä, että ihmiset tulevat palkallaan toimeen. Näin tarve sosiaaliturvaan ja muihin tukitoimiin vähenee. Palkkojen ostovoimasta huolehtimista korostaa se, että palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna eniten yli 60 vuoteen.

Työelämässä on puolestaan pidettävä kiinni reiluista pelisäännöistä ja sopimisen kulttuurista. Tämä on nimittäin sekä työntekijöiden että työnantajien etu. Joustavuutta lisäämällä voimme kehittää työelämää entistä perheystävällisemmäksi ja helpottaa ihmisten eri elämäntilanteita. Työmarkkinoilla esiintyviin rikoksiin ja hyväksikäyttöihin on myös puututtava aktiivisesti, sillä vilpilliset toimijat vievät aina leivän pois rehellisten tekijöiden pöydästä.

Hyvät ystävät,

Näiden haasteiden keskellä toivoa valaa kuitenkin se, että olemme ennenkin kyenneet selviytymään vaikeistakin ajoista hyvin. Historia on meille opettanut, että yhteen hiileen puhaltamalla ja toinen toistamme tukien, pystymme kansakuntana voittamaan vaikeimmatkin haasteet ja rakentamaan paremman tulevaisuuden. Näin meidän on nytkin toimittava.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää Vappua!