SDP EDUSKUNTA

SDP:n ryhmäpuheenvuoro kehityspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa

Jaa

Sosialidemokraattinen ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Hussein al-Taee

Arvoisa puhemies,

valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista julkistettiin toukokuun lopulla. Sen jälkeen maailmalla on tapahtunut - ja tässä viittaan Afganistaniin. Olemme saaneet nähdä, kuinka tilanne muuttui hyvin nopeasti länsiliittouman joukkojen lähtiessä maasta. Tulevasta emme vielä tiedä - se jää nähtäväksi. Afganistanin tapahtumat muistuttivat mieleeni omat kokemukseni. Olen aikoinaan tullut kiintiöpakolaisena Suomeen. Tie ei ollut helppo. Jouduin elämään pakolaisleirillä ja nähnyt sen karun puolen. Kokemuksieni myötä tiedän mitä on, kun kotimaa ei enää ole turvallinen ja koti on jätettävä. Tiedän myös mitä on hyvinvointivaltio ja osaan sitä arvostaa.

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa, Suomi ei ole tyhjiössä, jossa maailman kehityskulut ja tapahtumat eivät vaikuttaisi meihin.

Kehitysyhteistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen, jotta kotiseutu olisi vakaa ja inhimillinen paikka elää, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia ja on tasa-arvoinen, ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, jotta pakon edessä ei olisi jätettävä kotia.

Arvoisa puhemies,

Kehitysyhteistyö on pitkäjänteisestä työtä – muutos ei tapahdu hetkessä. Suomen kehityspolitiikan ennakoitavuuden ja jatkuvuuden vuoksi on tärkeää, että selonteko kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista on laadittu ja että selonteon valmistelussa oli mukana eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seurantaryhmä.

Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Keskiössä on kaikkia maita koskeva YK:n Agenda 2030 –kestävän kehityksen tavoitteet.

Hyviä tuloksia kehitysyhteistyössä saavutetaan kumppanuuksilla: julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimilla.

Kehitysyhteistyön rahoitustarpeet ovat mittavat ja niitä lisää entisestään pandemia, joka on tuonut takapakkia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Erilaisia rahoitusmuotoja on hyödynnettävä. Avustusten lisäksi Suomen kehitysyhteistyörahoitukseen lukeutuvat laina- ja sijoitusrahoitus. On selvää, että julkisella kehitysyhteistyörahoituksella tuettavien yritysten on toimittava yhteiskuntavastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.

Arvoisa puhemies,

Afganistan on osoittanut sen, että kohdemaalla tulee olla vastuu ja omistajuus kehityksestä. Mikäli tätä ei ole, on yhteiskunnan perusta heikko. Kehitysyhteistyön rooli tulee olla kehittyvien maiden omia resursseja ja vastuunkantoa tukeva ja vahvistava.

Kehitysyhteistyön tulee olla vaikuttavaa ja tuloksia tulee seurata. On tärkeää, että kerran vaalikaudessa eduskunnalle annetaan kehityspolitiikan tulosraportti. Tuloksellisuus tarkoittaa sitä, että kehitysyhteistyöllä saadaan aikaiseksi positiivista muutosta. Kehitysyhteistyötä tehdään kohdemaan oman kehityksen vuoksi.

Arvoisa puhemies,

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä on monenvälisen, sääntöpohjaisen kansalainvälisen järjestelmän vahvistaminen. Suomi on YK:ssa sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen taso 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämän 1970-luvulta juontuvan tavoitteen Suomi on tavoittanut kerran vuoden 1990-luvun alussa lamavuosina. Sen jälkeen siihen ei järjestelmällisesti ole päästy.

Selonteossa on linjattu tavoitevuodeksi vuosi 2030. Selonteko ei sisällä tiekarttaa tavoitteen saavuttamiseksi, josta selontekoa voidaan kritisoida. Toisesta näkökulmasta katsottuna tavoitevuosi on kuitenkin selonteossa asetettu ja seuraavaksi se, miten siihen päästään, on tuleva yhteisponnistus hallitus-oppositio-akselilla, koska tavoitteen saavuttaminen edellyttää pidemmän aikavälin – yli hallituskausien – sitoutumista.

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaakin eduskuntapuolueita yhteistyöhön tiekartan laatimiseksi ja kiittää valtioneuvostoa laaja-alaisesta selonteosta ja toivottaa monipuolista ja rakentavaa keskustelua selonteon valiokuntakäsittelyssä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hussein al-TaeeKansanedustaja

Yhteydenotot: avustaja Mika Hujanen, p. 046 923 1858

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

Ryhmäpuheenvuoro: Puolustusselonteon lähetekeskustelu torstaina 16.9., Mika Kari16.9.2021 17:26:22 EEST | Tiedote

Tämä on vuorossaan toinen kerta, kun eduskunnalle annetaan erillinen puolustusselonteko. Edellinen ja samalla ensimmäinen yksinomaan puolustuksen asioihin syventyvä selonteko on vuodelta 2017. Puolustusselonteko valmistui ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon jälkeen, mikä on johdonmukainen ja toimiva järjestys. UTP-selonteko luo raamit puolustuspolitiikan linjauksille. Vaikka puolustuspolitiikka kytkeytyy tiiviisti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, on erillinen selonteko tarpeellinen myös tulevaisuudessa.

SDP:n Eloranta: Kliinisen tutkimuksen edellytyksiä on vahvistettava16.9.2021 13:43:30 EEST | Tiedote

SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta avasi tänään Cancer IO –tilaisuuden kliinisistä syöpätutkimuksista Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Puheessaan Eloranta korosti kliinisen lääketutkimuksen merkitystä tärkeänä osana potilashoitoa, terveydenhuollon henkilökunnan osaamisen lisäämisessä, mutta myös yhteiskunnan taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto, joka rakentuu Suomeen yliopistosairaaloiden varaan, jotta kliinisen tutkimuksen edellytykset vahvistuvat. Lisäksi Eloranta peräänkuulutti tarvetta asettaa hyvinvointialuelle lakisääteinen velvoite tehdä tutkimusta. -Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu yliopistosairaaloiden kliinisen tutkimuksen koordinaatioverkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi myös kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia,

SDP:n Salonen: Suomen varmistettava johtajuus arktisessa merenkulussa15.9.2021 15:07:05 EEST | Tiedote

Eduskunta on keskiviikkona 15.9. käsitellyt uudistettua Arktisen politiikan strategiaa. Strategia määrittelee Suomen keskeiset tavoitteet arktisella alueella. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) nostaa strategiasta esiin meriliikenteeseen liittyvät kysymykset. Meriliikenne on kasvanut ja kasvaa edelleen Pohjoisella jäämerellä, kun jääolosuhteet muuttuvat ilmastonmuutoksen vuoksi. - Uudet avautuvat merireitit herättävät taloudellista kiinnostusta ja kilpailua, sekä kysyntää uusista teknologioista. Suomella on tähän kilpailuetua, sillä se on jo nyt arktisen meriteknologian kärkimaa: meriklusteristamme löytyy osaamista niin arktisiin olosuhteisiin suunnitelluista laivoista ja rakenteista, kuin vähäpäästöisistä tai päästöttömistä energiamuodoista, Salonen kertoo. Jotta arktisen strategian tavoitteet merenkulun osalta saavutetaan, Suomen on Salosen mukaan aktiivisesti vaikutettava merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn kehittämiseen. Strategiassa linjatun mukaisesti jäänmurtajakalu

SDP:n Paula Werning: Jupinoista huolimatta lääkärihelikopterien sijoitus Uttiin etenee suunnitellusti14.9.2021 15:06:03 EEST | Tiedote

Kansanedustaja Paula Werning (sd.) korostaa, että lääkärihelikopterien tukikohdan sijoittaminen Uttiin tukee ja parantaa ensihoitopalveluiden kattavuutta. Tosiasia on yksinkertaisesti se, että aiemmin tehdyt päätökset sijoituspaikasta perustuvat perusteellisiin selvityksiin ja palveluiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. HUSin selvityksen mukaan saatavuusalueitten vertailussa toisiinsa Utin 100 kilometrin alueella voidaan tavoittaa päälle 600 000 asukasta ja 150 kilometrin säteellä jopa lähes 2 200 000 asukasta. Lappeenrannan kattavuusalueet ovat vastaavasti vajaat 400 000 ja vajaat 700 000. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan Kouvolan Uttiin sijoittuva tukikohta voi lisäksi tarvittaessa hoitaa myös Helsinki-Vantaan tukikohdan tehtäviä. Tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, jos samaan aikaan tulee useita hälytyksiä. -Tarkastelen tätä asiaa nimenomaan ensihoitopalvelujen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, en Kymenlaakson tai Etelä-Karjalan kisailun näkökulmas

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme