SDP:n Salonen: Pandemian aiheuttamaa oppimisvajetta on paikattava poliittisin toimin vielä pitkään

Eriarvoisuuden vastaisessa työssä maksuton koulutus on ollut Suomen menestystekijä. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan perusopetus ei kuitenkaan pysty poistamaan perhetaustasta juontuvia eroja, vaan lasten oppiminen on keskimäärin parempaa korkeakoulutetuissa perheissä sekä peruskoulun alussa että lopussa. Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, ja tuen tarpeen tunnistamiseen tarvitaan resursseja. Selvityksestä käy myös ilmi, että pandemia ja poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat lisänneet eriarvoistumiskehitystä ja tuottaneet oppimis- sekä mahdollisesti myös osaamisvajetta.

Hallitus esittää osana vuoden toista lisätalousarvioesitystä 120 miljoonan euron tukipakettia lapsille ja nuorille koronan vaikutusten korjaamiseen. Kyseessä on kolmas lasten ja nuorten koronatukipaketti. Salonen mukaan on välttämätöntä, että hallitus tekee korjaavia toimia lasten ja nuorten eteen:

- Jo vuonna 2019 kansallisen lapsistrategian esivalmistelussa todettiin, että eriarvoistumiskehitys tulee jatkumaan lineaarisesti, ellei toimenpiteitä sen pysäyttämiseksi tehdä. Sen jälkeen lasten arkea ja yhteiskuntaa on koetellut vielä korona. Pandemia-ajan eriarvoisuus näkyy erityisesti etäajan koulutuksen eriarvoistumisessa sekä oppimisvajeessa. Lasten ja perheiden resurssit etäopiskelussa menestymiseen vaihtelivat.

Siksi onkin tärkeää, että tukipaketilla palkataan kouluihin erityisopettajia ja koulunkäynnin ohjaajia, jotta koronan vaikutuksia saadaan minimoitua ja tuen tarve huomataan. Lisäksi Salonen nostaa esille kouluympäristön sosiaalisen merkityksen lapsille ja nuorille:

- On tärkeää muistaa, että opetuksen lisäksi kouluilla on tärkeä rooli lasten osallisuuden, kasvun ja kehityksen kannalta. Laadukkaan koulutuksen tarjoaminen suomalaisille lapsille ja nuorille on parasta tasa-arvotyötä, Salonen kiteyttää.

Tiistaina julkaistun lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksen mukaan monet lapset kokivat tulleensa ohitetuiksi niin palveluissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Lasten erityiset tarpeet on huomioitava jatkossa paremmin, myös kriisitilanteissa:

- Lasten arjen perusasioiden kuten koulun, harrastusten ja kaverisuhteiden mahdollisimman normaali jatkuminen tulee turvata myös kriisitilanteissa. Kriisit vaikuttavat myös lapsiin, ja heidän tulee saada ikätasoista tietoa sekä mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon lapsille sopivin keinoin. Yhteiskuntia mitataan siinä, miten se ottaa huomioon heikoimmat ja pienimmät, Salonen linjaa.