Kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kristiina Salonen oli puhumassa Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) järjestämässä paneelissa tulevaisuustaitojen merkityksestä politiikassa torstaina 26. kesäkuuta. Salosen kanssa paneelissa puhuivat Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Eva Kaili ja Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun strategisen tulevaisuusyksikön johtaja Antoine Cahen. Tilaisuudessa Salonen nosti esille Suomen tulevaisuusvaliokunnan tavoitteen tuoda tulevaisuuslukutaito osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa. Lisäksi Salonen kertoi, että haaveilee Suomen eduskunnan olevan maailman ensimmäinen parlamentti, jonka kansanedustajat olisivat tulevaisuuslukutaitoisia.

Tulevaisuusajattelu on tapa suhtautua tulevaisuuteeen. Se on ajatteluntaito, jonka jokainen voi hankkia. Tulevaisuuslukutaito on kykyä hyödyntää tulevaisuutta tässä hetkessä ja nähdä luovasti yhteiskunnan eri tulevaisuuskuvat. Tulevaisuusajattelua voidaan opettaa lapsille tulevaisuuskasvatuksella.

-Poliittiset päätökset muokkaavat aina tulevaisuutta, mutta päättäjien henkilökohtaiset tulevaisuustaidot vaihtelevat. Toinen päättäjä näkee tulevaisuuden vuoden päähän, kun taas toinen ajattelee tulevaisuutta vuosikymmeniä eteenpäin. Kun puhumme tulevaisuuslukutaidon tarpeesta lapsille, on minua mietityttänyt se, miten erilaiselta poliittiset päätökset voisivat näyttää, jos myös kaikki päättäjät olisivat tulevaisuuslukutaitoisia, sanoo Salonen.

Tulevaisuuslukutaidon merkitys korostuu systeemisessä ja monimutkaisessa nykymaailmassa. Tiedollinen ymmärrys yksistään tulevaisuudesta voi saada lapsen tuntemaan ilmastoahdistuksen kaltaista osattomuuden tunnetta tulevaisuudesta. Tulevaisuuslukutaito antaa tiedollisen valmiuden lisäksi kyvyn ymmärtää oma vaikutusmahdollisuus tulevaisuuteen.

-Olemme Suomessa ylpeitä lasten luku- ja kirjoitustaidosta. Aivan yhtä lailla tulevaisuuslukutaidon tulisi olla yhteiskunnan läpäisemä kansalaistaito. Sen avulla lapsi oppii tunnistamaan omia arvoja ja asenteitaan, jotka ohjaavat hänen tulevaisuuskuvaansa. Sen lisäksi tulevaisuuslukutaito luo henkilökohtaisen toimijuuden tulevaisuuteen, sanoo Salonen.

Viime viikolla julkaistun OECD-raportin mukaan tulevaisuuslukutaito voisi olla merkittävä osa sivistävää koulutusta. Lisäksi raportti nostaa esille tulevaisuuslukutaidon ja ennakoivan ohjauksen merkityksen politiikkatoimien valmistelussa. Tulevaisuuden ennakoinnista on tullut entistä vaikeampaa. Maailman monimutkaisuus, nopeat muutokset ja kriisit vaativat nykyistä parempia tulevaisuustaitoja.

-Politiikkaa tehdään jo hyvin tulevaisuusorientoituneesti. Tehdään missioita, strategioita ja visioita. Organisaation tulevaisuuskyvykkyys olisi vieläkin parempi, jos sen ihmisillä olisi yksilöinä tulevaisuuslukutaito. Olemmekin aloittaneet tulevaisuusvaliokunnan kanssa tulevaisuusvalmennuksen, jonka tavoitteena on luoda kansanedustajille suunnattu tulevaisuuslukutaitokoulutus. Haaveilen siitä, että tulevaisuuslukutaito olisi kaikille lapsille aivan yhtäläinen kansalaistaito, kuin luku- ja kirjoitustaito, ja että Suomen eduskunta olisi maailman ensimmäinen tulevaisuuslukutaitoinen parlamentti, päättää Salonen.