- Kyseessä on historiallinen muutos. Työllisyyspalvelut tuodaan jatkossa lähelle työelämän molempia osapuolia – niin työnhakijaa kuin työnantajaa. Kunnat ja alueet voivat tarjota omista lähtökohdistaan asiakkaille kohdennettuja, paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita, sanoo kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Katja Taimela.

Siirron yhteydessä kunnille luodaan uusi rahoitusmalli, jonka tarkoituksena on kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa., Uudistuksen arvioidaan vahvistavan Suomen työllisyyttä 7 000 – 10 000 lisätyöllisellä.

- Uudistuksen myötä meille syntyy Suomeen palvelurakenne, joka tukee nopeaa työllistymistä. On järkevää, että työllisyyspalvelut, kunnan tarjoamat koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kaikki saman järjestäjän eli kunnan vastuulla. Näin palvelut tukevat nopeamman työllistymisen tavoitetta ja alueen elinkeinoelämän tarpeita. Lisäksi tulee pitää huolta siitä, että työllisyysalueiden kesken etenkin raja-alueilla käydään tarvittaessa aktiivista keskustelua, sanoo kansanedustaja Ilmari Nurminen.

Lakiesityksen työllisyysalueiden työvoiman vähimmäismäärä on herättänyt huolestunutta keskustelua lakiesitystä valmisteltaessa. Valiokunta on ottanut huomioon 20 000 henkilön työvoiman vähimmäismäärään liittyvään problematiikkaan.

- Valiokunta katsoo, että työvoimapalveluiden saatavuus tulee turvata Suomessa kaikille yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Valiokunnan mielestä työvoimapalvelut on tarkoituksenmukaista järjestää alueella, jolla on palvelujen järjestämiseksi riittävä väestöpohja ja resurssit. Lisäksi lähipalvelut tulee taata etenkin heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille sekä niille, jotka eivät voi käyttää laajasti digitaalisia palveluita, taustoittaa kansanedustaja Kim Berg.

Kansanedustajat Taimela, Nurminen ja Berg toimivat eduskunnassa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäseninä.