Mielenterveyden häiriöiden vähentäminen on inhimillisesti tärkeää ja taloudellisesti viisasta. Siksi mielenterveyspalveluihin panostaminen on kovaa työllisyys-ja talouspolitiikkaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov. Hän puhui Hyvinkäällä aluevaltuutettujen kansalaistapaamisessa.

 

- Mielenterveyden häiriöt tarkoittavat julkiselle taloudelle merkittäviä kustannuksia joka vuosi. Ne ovat tällä hetkellä merkittävin työkyvyttömyyden syy ja iso osa sairauspoissaoloista. Suomessa. Panostamalla toimiviin mielenterveyspalveluihin voimme parantaa työllisyyttä ja saada aikaan säästöjä, Filatov kertoo.

 

Filatovin mukaan tällä hetkellä mielenterveyden ongelmien kanssa kamppaileva joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään. Apua saa, jos jaksaa taistella saadakseen sitä tai pystyy hankkimaan palveluita yksityiseltä sektorilta. On vahvistettava matalan kynnyksen palveluja ja varmistettava, että seitsemän päivän hoitotakuu toteutuu myös mielenterveyspalveluissa.

 

- Vahvistamalla perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita ja tukemalla oikean avun piiriin pääsyä voimme taklata kasvavia kustannuksia ja ennen muuta auttaa ihmistä hädässä.

 

Hoitoon pääsyn nopeuttamisen lisäksi tärkeää on myös panostaa riittävästi ennaltaehkäisyyn. Tässä tarvitaan myös työpaikkojen ja työterveyshuollon apua, sillä psykososiaaliset riskit sekä työstressi ovat työterveysongelmia, jotka aiheuttavat merkittäviä kustannuksia myös työnantajille.

 

- Onneksi työelämästä löytyy myös paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten mielenterveyden häiriöiden kasvua voidaan taklata. Varhaista lyhytterapiaa tarjoavat yritykset ovat onnistuneet vähentämään sairaspoissaoloja ja inhimillistä kärsimystä sekä saamaan aikaan säästöjä, Filatov kertoo.

 

Yksilöön kohdistuvien toimien lisäksi on tärkeää panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen sekä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa.

 

- Helposti unohtuu, että myös esimerkiksi muutosjohtamisen, palkitsemisjärjestelmien ja tiedonkulun kaltaisilla asioilla on mielenterveydellinen ulottuvuutensa. Tarvitsemme johtajien ja lähiesimiesten mielenterveysosaamisen vahvistamista, jotta mielenterveyden hyvinvointia voidaan tukea paremmin työelämässä.

 

Filatov toivoo myös muutosta tapaan, jolla mielenterveyden häiriöistä puhutaan Suomessa.

 

- Mielenterveydestä puhutaan työllisyystoimien ja julkisen talouden säästöjen yhteydessä liian vähän. Tosiasia kuitenkin on, että mielenterveyden häiriöiden yhteydessä puhutaan 11 miljardin kustannuksista vuositasolla. Ne joko kasvavat tai kääntyvät laskuun. Poliittiset päätökset ratkaisevat suunnan.