SDP EDUSKUNTA

SDP:n Tarja Filatovin vappupuhe 1.5.

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Hyvät vapun juhlijat,
Vappu on kevään juhlaa, vaikka ei ihan aina uskoisi.
Vappu on opiskelijoiden juhlaa, puheen sorinaa, maljojen kohinaa, riehakastakin menoa?
Vappu on työväen juhlaa, toivoa paremmasta.
Ennen muuta Vappu on ihmisten kohtaamisen juhlaa. Läsnäoloa. Liveä. Ei mitään nettimeininkiä. Vappuna lihaminä voittaa ylivoimaisesti digiminän.

Monessa työväen vappujuhlassa marssitaan nyt rauhan puolesta. Rauhan tärkeys on noussut poliittiselle agendalle sen rikkouduttua Ukrainassa.

Demokratia ja rauha ovat asioita, joiden tärkeyden huomaa usein vasta kun ne menettää. Vaalikaamme niitä yhdessä.

Tänne ajaessa mielessä pyöri sana pelko ja Tommy Tabermanin runo.

Mitä pelolle voi tehdä?
Pelon voi ottaa syliin, hyväillä, tuudittaa uneen.
Sitä pelko pelkää,
syliin ottamista.

Mietin, että miksi tämä runo alkoi vaivaamaan minua niin paljon, että piti kaivaa se esiin matkalla tänne. Syitä on varmasti monia, mutta ehkä siksi, että tämä on kriisien ja pelon vuosikymmen.

Pelkoa on synnyttänyt ilmastokriisi, korona, Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan, talouden epävarmuus. Kansakunnan henkiset stressitasot ovat korkealla.

Meidän yhteinen vastuumme on lieventää pelkoa, huolta ja epävarmuutta. Tehdä niitä tekoja, jotka tuovat turvaa.

Ja se vastuu on sitä suurempi, mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme.

Talouden epävarmuus on kummunnut koronasta ja Ukrainan sodasta. Hallitus osoitti alkukevään kehysriihessään päättäväisyyttä, kun vaikeaksi ennakoitu riihi saatiin päätökseen etuajassa.

Julkisesta keskustelusta saattaisi kuvitella, että Suomen talous on ollut syöksykierteessä alaspäin koko Marinin hallituksen ajan. Toteutuman faktat kertovat kuitenkin toista. Tuotanto saavutti koronaa edeltäneen tason jo viime vuonna, työllisyys nousi ennätystasolle, avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon ja julkisen velan BKT-suhde laski viime vuonna.

Ukrainan sota muutti talouden näkymää. Kasvuennusteita on alennettu, epävarmuus on kasvanut ja inflaatio on kiihtynyt. Erityisesti energian hinnat ovat kasvaneet voimakkaasti. Sota syö taloutta. Kehysriihen laskelmat osoittavat, että julkisessa taloudessamme on jo nyt tulossa 7 miljardin kulut sodan vuoksi.

Mutta meillä kyse on kuitenkin vain taloudesta. Ukrainassa kyse on ihmisten hengistä. Koko kansakunnan olemassaolosta.

Euroopan kartalle on palannut uusi jakoviiva, jonka Putin ja Venäjän viranomaiset ovat piirtäneet puheillaan ja teoillaan.

Läntisten demokratioiden ja Euroopan unionin tuomio Venäjän toimille on ollut tiukka ja kiertelemätön. Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan on ennennäkemättömän vakava teko, jolla on kauaskantoisia seurauksia maailmanlaajuisesti. Tällaisina aikoina tuntuu, että sanat eivät riitä kertomaan.

Me tarvitsemme yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa ja maksimaalista painostusta Venäjää kohtaan, jotta se lopettaa hyökkäyksensä välittömästi ja ehdoitta. Venäjän aggressio on myös aiheuttanut vakavimman humanitaarisen kriisin Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Se on johtanut muun muassa energiakustannusten jyrkkään nousuun ja on vaarantamassa ruokaturvan. Venäjän asevoimien tekemät julmuudet ja Venäjän tekemät kansainvälisten ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ja muut kansainväliset rikokset, mukaan lukien sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä ja kansanmurhaa vastaan on saatava tuomiolle.

Samalla kun tuomitsemme Venäjän johdon teot, on tärkeää tukea Valko-Venäjän ja Venäjän kansalaisyhteiskuntaa. Niitä tahoja, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, riippumattomia toimittajia, tiedemaailmaa ja järjestöjä, jotka kunnioittavat demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Vaikka sota on jatkunut jo liian pitkään, emme saa turtua tilanteeseen. Emme saa antaa periksi.

Suomessa taas meidän on tehtävä kaikki tarvittava oman turvallisuutemme takaamiseksi. Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuuspoliittista selontekoa ja Suomen tietä. Suomessa ainoa keino luoda kestävää taloutta on parantaa työllisyyttä ja kestävän kasvun edellytyksiä.

Tässä tilanteessa talouspolitiikan tärkein tehtävä on luoda vakautta ja ennustettavuutta. Kehysriihen päätöksillä hallitus tuki talouden kestävää kasvua ja vastasi Venäjän hyökkäyksestä aiheutuviin tarpeisiin. Hallituksen toimet vahvistavat turvallisuutta ja luovat näkymää tulevaisuuteen.

Hallitus linjasi mittavista investoinnista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Teemme myös kaiken tarvittavan Ukrainasta tänne tulevien ihmisten auttamiseksi. Nousevat energian hinnat osoittavat meille, että fossiilisista polttoaineista on irtauduttava mahdollisimman pikaisesti. Se on ainut kestävä tie päästä eroon hintojen vaihteluiden haitallisilta seurauksilta.

Meillä on vain yksi maapallo. Sitä on hoidettava huolella, jotta se kestää tulevaan. Ilmastonmuutokseen ei voi vastata huomenna tai parempina aikoina. Se on täällä tänään. Mitä myöhemmäksi jätämme tarvittavat toimet, sitä vaikeampia ne ovat.

Nyt on aika yhdistää työllisyyspolitiikka ja ilmastonmuutoksen hillintä. Suomella on korkean osaamisen maana mahdollisuus olla edelläkävijä ja luoda kestävää kasvua. Jopa hyötyä siitä. Hallitus on linjannut yhteensä noin 850 miljoonan euron kokonaisuudesta, joka vahvistaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, nopeuttaa vihreää siirtymää ja vauhdittaa investointeja.

Taloustoimien tarkoitus on auttaa ihmisiä pitkällä aikavälillä, mutta apua tarvitaan myös nyt ja siksi hallitus linjasi lukuisia toimia ihmisten ja yritysten tukemiseksi energian ja muiden hintojen noustessa. Sosiaalietuuksien indeksikorotuksia aikaistetaan ja pienten- ja keskisuurten eläkkeiden verotusta kevennetään jo ensi kesänä, työmatkakuluvähennystä on nostettu ja kuljetusalalle toteutetaan tukimalli. Lisäksi on käynnistetty ammattidieseljärjestelmän ja kotitalouksien kohdennetun tukijärjestelmän valmistelu.

Suomessa kasvu perustuu osaamiseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja investointeihin. Hallitus päätti riihessä merkittävistä TKI-rahoituksen kokonaisuudesta. Lisäksi korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettu. Tällä turvaamme työpaikkojen syntyä ja kilpailukykyämme. Valttimme on osaavat työntekijät erilaisilla työpaikoilla. Siksi on tärkeää, että oppivelvollisuutta on laajennettu.

Koulutuspolitiikassa on tapahtunut paljon. Varhaiskaskasvatukseen palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienennettiin. Oppivelvollisuutta laajennettiin toiselle asteelle ja samalla toinen aste muuttui maksuttomaksi. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoistumisen vähentämiseksi ovat käynnissä. Korkea-asteelle on lisätty yli 10000 aloituspaikkaa. Edellisen eduskuntakauden mittavien koulutusleikkauksien jälkeen olemme päässet parempaan tilanteeseen.

Panostuksista huolimatta pitää muistaa, että korona on synnyttänyt osaamisvajetta. Osa on pärjännyt hyvin, mutta osa lapsista ja nuorista on pudonnut vauhdista.
Lapsuudesta ei tule uusintaa. Se on suora lähetys. Korona on ollut kelju kaveri monelle lapselle ja nuorelle Koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvaje pitää paikata. Se edellyttää panostuksia kaikilla koulutuksen asteilla. Ei vain koulutukseen, vaan myös mielen hyvinvointiin.

Viime aikoina hoitoon pääsystä on puhuttu paljon. Hallituksen päättämä hoitotakuu ei riitä, tarvitaan laatua. Tuut-tuut-tuut. Painakaa yksi jos tahdotte…

Ajan varaaminen terveydenhuoltoon käy nykyisin näppärästi netissä. Jos netti arveluttaa tai pelottaa, saa usein asioida piippausten ja napinpainallusten kanssa.

Ikääntyneen tai sairaan ihmisen ei aina ole helppo löytää oikeaa nappulaa. Ja usein lääkäriajan saaminen valuu liian kauas. Hoitoon pitää päästä helposti ja ajoissa.
Korona kasvatti jonoja ja sai monen empimään, onko sairauteni niin vakava, että lääkäriin tohtii mennä, koska korona rasittaa terveydenhuoltoa. Sama toistui nyt hoitoalan lakon aikana. Kiireelliset tapaukset hoidetaan, mutta kiireettömiä ei. Moni sairaus uhkaa pahentua.

Hallituksen kehysriihessä päätettiin hoitotakuun käyttöön ottamisesta. Päätös on tärkeä, koska jonot ovat kasvaneet ja koska eri puolilla jonotusajat vaihtelevat. Päätös on talousviisas, vaikka maksaa alkuvaiheessa. Moni sairaus pahenee hoitamattomana ja viivästynyt hoito tulee kalliimmaksi. Hoitotakuun tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja sekä turvata avun saanti ja lääkäriin pääsy. Kiireettömässä sairaanhoidossa hoitoon tulee päästä seitsemän vuorokauden sisällä. Yksilöllinen arvio hoidon tarpeesta tulee saada heti. Suun terveydenhuoltoon tulee päästä kolmen kuukauden sisällä.

Erot eri alueilla hoitoon pääsyssä johtuvat mm. lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuudesta, terveyskeskusten toimintamalleista sekä avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon resursseista. Vaikka eduskunta säätäisi kuinka tiukan lain ja vaikka budjetissa varattaisiin terveydenhuoltoon mittavasti lisää rahaa, hoitotakuu ei toteudu ellei terveydenhoivan ammattilaisia ole riittävästi. Sama koskee ikäihmisten hoitoa ja hoitajamitoitusta.

Kyse on ammattilaisten saatavuudesta. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hoiva-alan työehtosopimusneuvottelut ratkeavat. Maahan on ehdottomasti saatava ratkaisu, joka lisää terveydenhoidon ja yleensä hoiva-alan työn houkuttelevuutta. Se ei synny pakottamalla, vaan yhdessä sopien. Toivon malttia ja viisautta kaikille, jotka nyt ratkaisua neuvottelevat.

Suomalaisilla työmarkkinoilla on puhaltanut viime aikoina navakasti kuin yleensä vappuna torilla. Mitä myrskyn jälkeen, sitä ei tiedä vielä valitettavasti vielä kukaan. Selvää on vain, että kolmikantainen sopimusyhteiskunta on ohentunut. Yksityisellä puolella elinkeinoelämän edustajien puheissa paikallisen sopimisen laajentamiseen on ladattu paljon toiveita. Työnantajat ovat kaavailleet, että jatkossa palkoista ja työehdoista voitaisiin sopia aiempaa vapaammin yritystasolla. Paikallisen sopimisen laajentaminen käy myös työntekijöille, kunhan kyse on aidosta sopimisesta. Sen edellytyksenä on tasapuolinen neuvotteluasetelma ja toimiva luottamusmiesjärjestelmä.

Valitettavasti tuntuu siltä, että paikallisen sopimisen edistäminen näillä ehdoilla ei käy työnantajille. Työehtosopimustoiminnan lopettaminen näyttäytyi strategiselta siirrolta, jolla pyritään nakertamaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä työpaikoilla ja lisäämään työnantajien määräysvaltaa. Julkisella puolella kyse on verotuloilla kerätyn palkanmaksuvaran ja työn vaativuuden ja kuormittavuuden välisestä ristiriidasta. Monet meistä maksaisivat mielihyvin enemmän hoiva-alalle ja koulutuksen ammattilaisille. Mutta samaan aikaan, me emme halua korottaa muiden työntekijöiden veroja, joilla palkat maksettaisiin. Helppoja vastauksia ei ole.

Kokemukset politiikan puuttumisesta palkkaneuvotteluihin ovat kyseenalaisia: vuonna 2007 kokoomuksen hoitajille eduskuntavaaleissa lupailemat palkankorotukset, johtivat lakkoon ja tiukkoihin tilanteisiin. Nyt edessämme on samoja haasteita. Täytyy toivoa, että sovittelulautakunta löytää oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun. Eduskunta ei palkoista päätä, ei edes valtion työntekijöiden palkoista. Mutta eduskunnan tehtävä julkisella sektorilla on huolehtia siitä, että budjetissa on riittävät palkkarahat.

Sopimusyhteiskunnan kolmikantaperiaatteeseen on kuulunut, että vaikutusvaltaa ei pyritä lisäämään hyödyntämällä poliittisia suhdanteita, sillä poliittisen kortin pelaaminen heikentää työmarkkinoiden yli vaalikautista ennustettavuutta. Silti työmarkkinoilla vilkuillaan yhä enemmän poliittiselle ohituskaistalle strategisten ja jopa ideologistenkin tavoitteiden edistämiseksi. Seurauksena saattaa olla palkanmuodostukseen ja työehtoihin liittyvien kysymysten pysyvä politisoituminen.

En usko, että pöytien sotkemisesta seuraa parempaa järjestelmää. Silti on syytä miettiä, millä mallilla sopimisen mallia kehitetään. Miten turvataan julkisen puolen työvoiman saatavuus ja työn houkuttelevuus. Samoin sitä, mitä minimejä pitää viedä työlainsäädäntöön kaikkia toimialoja koskevina, jos nyt toimialakohtaisesti yleissitovilla sopimuksilla turvatut minimit rapautuvat.

Toivottavaa olisi, että työmarkkinoiden toimijat kykenisivät yhteistyössä vastaamaan työn ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin – suomalaista sopimisen kulttuuria kunnioittaen.
Sillä pitkällä tähtäimellä sopimisen tie tuottaa aina jatkuvaa vastakkainasettelua paremman lopputuloksen sekä työnantajille että työntekijöille.

Hyvät ystävät puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäisen, pääskysestä ei päivääjään.

Västäräkit pomppivat aamulla kotipihallamme, joten hetki vielä ja aurinko voittaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Matias Mäkynen: “Lisätalousarviosta merkittäviä panoksia vihreään siirtymään ja huoltovarmuuden parantamiseen”20.5.2022 14:02:38 EEST | Tiedote

Hallitus esittää tänään päätetyssä vuoden toisessa lisätalousarviossa merkittäviä 175 miljoonan euron lisäpanostuksia vihreän siirtymän edistämiseen. Lisäksi Suomen huoltovarmuutta parantaviin toimiin esitetään yhteensä noin 293 miljoonan euron määrärahalisäyksiä. Toimenpiteet ulottuvat usealle eri sektorille liikenteessä, energiasektorilla, kotitalouksissa ja kiinteistöissä sekä teollisuudessa ja maataloudessa. Myös vihreän siirtymän investointien lupakäsittelyitä nopeutetaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme