SDP:n työelämä- ja tasa-arovaliokuntaryhmä lausui ensi vuoden budjetista: Väärää työvoimapolitiikkaa – väärällä ajoituksella

Kansanedustajien mielestä esitystä pitäisi korjata työvoimapolitiikan näkökulmasta monesta kohtaa. Esimerkiksi hallituksen lopettamat nuoriotakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma näyttävät osuvan suhdannetilanteeseen nähden väärään aikaan. On riski, että talouskasvu ei sulata nuorten pitkittyneiden pitkäaikaistyöttömien määrää, vaan syrjäytymisen vaara kasvaa. Eriävään mielipiteeseen yhtyivät myös vasemmiston Anna Kontula ja vihreiden Heli Järvinen.

– Kuntakokeilujen lopettaminen, esimerkiksi Pirkanmaan hyvistä tuloksista huolimatta luo tilanteen, jossa sekä asiakkaita että työntekijöitä pompotellaan aivan turhaan. Maakuntauudistus uhkaa muutoinkin jättää kuntien noin miljardin euron panostuksen työllisyyden hoitoon ja siinä etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen käyttämättömäksi voimavaraksi. Silti hallitus käskyttää toimimaan, vaikka lakeja ei edes säädetty, kritisoi eriävän mielipiteen ensimmäinen allekirjoittaja Ilmari Nurminen (sd).

Lisäksi Nurminen näkee huonoksi Sipilän hallituksen ajaman palkkatukityöllistettyjen enimmäismäärän rajoittamisen. – Ensin katto asetettiin 3000 henkilötyövuoteen. Nyt hallitus tekee korjausliikkeen 4000:een. Tämä on tempoilevaa politiikkaa etenkin järjestöille, jotka usein työllistävät vaikeimmin työllistettäviä erilaisissa välityömarkkinoiden työtehtävissä ja luovat polkua avoimille työmarkkinoille. Mielestämme mitään enimmäismäärää ei tarvita, koska juuri palkkatuella pystytään usein työllistämään juuri suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevia työttömiä, perustelee esitystä Nurminen.

– Vaikka työllisyys paranee ja työttömyysturvamenot vähenevät lähes 300 miljoonalla ensi vuonna, toimeentulotukimenot lisääntyvät, ihmettelee työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd).

– Näyttää vahvasti siltä, hallituksen toimet ovat ajaneet ihmisiä turvaverkkomme viimeiselle reunalle – toimeentulotuelle. Se ei ole hyvä, koska tiedetään, että toimeentulotuelta paluu työmarkkinoille on vaikeampaa kuin työttömyysturvalta. Hallituksen aktiivimalli ja asumistukimuutokset ovat vielä vahvistaneet tätä ei toivottua kehityksen suuntaa, arvioi Filatov.

Toiseksi ongelmaksi Filatov nostaa ammatillisen työvoimapoliittisen muutoksen. Uudistus on luonut jäykkyyttä koulutukseen. Työmarkkinat ja elinkeinoelämä osaamistarpeet muuttuvat yhä enemmän, mutta koulutusreformi edellyttää yhä pitkäjänteisempää suunnittelua. Joustavuuden suhteen on käynyt päinvastoin kuin hallitus reformissaan tavoitteli.

– Osaamiskapeikon korjaamiseksi tarvitaan eri alueilla erilaisia, ketteriä toimia työvoiman saamiseksi. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen leikkausten myötä tarvitaan erillinen määräraha, joka voidaan kohdentaa alueille ja kunnille, joissa työvoiman saatavuuden tarpeeseen pystytään vastaamaan ripeästi täsmäkouluttamalla työttömiä, lomautettuja tai alanvaihtajia. Samalla pystytään ylläpitämään alueiden omaleimaisia osaamisalueita elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä sekä siirtämään hiljaista tietoa uusille sukupolville, esittää Filatov.

Eriävä mielipide liitteenä.