SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Skinnarin vappupuhe Mikkelissä 1.5.

Jaa
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA


Ystävät, hyvät kuulijat,


Tänä vuonna pääsemme pitkästä aikaa kokoontumaan yhdessä ympäri Suomen vapunviettoon. On hienoa juhlistaa kanssanne täällä Mikkelissä työväen, opiskelijoiden ja kevään juhlaa.

Vappupuheen pitäminen on aina erityinen hetki. Usein niin kuulija kuin puhuja ovat keväisen luonnon armoilla. Mieleen palaa kahden demarikonkarin sanat vappupuheet laadinnasta. Molemmat omalla tavallaan kannustavia!

Pertti Paasio on muistellut, että 80-luvun alkupuolella Uudenkaupungin torilla luonnonvoimat romuttivat suunnitelman onnistuneesta vappupuheesta. Satoi vettä, räntää ja tuuli myrskyten, ja kun torille katsoi, niin yhtään kuulijaa ei ollut näkyvissä. Pepe tyylilleen uskollisena totesi: ”Lopulta tuli armahtava sade, joka pyyhki pois lopun etukäteen kirjoitetusta puheesta. Yleisö ja puhuja kiittivät.”

Timo Roos puolestaan on ohjeistanut pituudesta näin: ”Vappupuhe ei saa olla liian pitkä. Jos joku rupeaa katsomaan kelloaan, niin se on jo liian pitkä. Jos katseet kääntyy almanakkaan, niin sitten se on todellakin liian pitkä.”

Koetan pitää tästä ohjenuorasta kiinni, kun puhun teille tänään kolmesta teemasta: turvallisuudesta, työstä ja toimeentulosta.

Ukrainan sota on tuonut epävarmuuden, huolenkin, elämäämme. Siksi tänään on hyvä pysähtyä ja pitää vapun sanoma mielessä. Yhteistyöllä ja keskinäisellä luottamuksella on Suomessa pitkät perinteet. Ne ovat kantaneet meitä tähän saakka, ja suomalainen yhteiskunta pysyy vahvana tämänkin kriisin keskellä.

Samaan aikaan on uskallettava kääntää katse tulevaan. SDP:n viesti tälle keväälle ja myös kohti ensi vuoden eduskuntavaaleja on se, että myös poikkeuksellisissa olosuhteissa jokaisella suomalaisella on oikeus odottaa, että huomenna asiat ovat paremmin kuin tänään.


TURVALLISUUS

Hyvät kuulijat,

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja Suomen lähialueilla. Maamme turvallisuustilanne on kuitenkin edelleen vakaa. Sotilaallista liittoutumista koskevassa päätöksenteossa on kyse painoarvoltaan merkittävästä linjanvedosta. Tämä tehdään viivyttelemättä, mutta huolellisesti.

Suomi on pitänyt aina huolta keskusteluyhteydestä maailmalle. Niin tehdään nytkin. Valtionjohto on viime viikkoina käynyt jatkuvasti keskustelua kansainvälisten kumppaniemme kanssa, niin Ruotsin ja Euroopan keskeisten pääkaupunkien kuin Yhdysvaltain kanssa. Suomen viesti on selvä: turvallisuutemme on kaikkien
suomalaisten asia ja me pidämme siitä yhdessä huolta.

Suomi tulee omalta osaltaan, nyt ja jatkossa, olemaan Pohjolassa ja Itämeren alueella
kokonaisturvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja. Tähän kokonaisturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin, kuin vain sotilaallista valmiutta. Vahva sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä, sosiaali- ja terveydenhuolto, toimiva ja avoin julkinen sektori eri tasoilla ja huoltovarmuusyhteistyö yhdessä elinkeinoelämän kanssa ovat kaikki yhdessä tekijöitä, joiden ansiosta olemme kestäviä. Olemme valmistautuneet hyvin kaikkiin
kriiseihin ja investoineet omaan puolustukseemme määrätietoisesti.

Suomen asevalvontapolitiikan pitkäaikainen tavoite on maailma ilman ydinaseita. Reittejä ydinaseettomaan maailmaan on erilaisia ja niiden eteen pitää tehdä työtä edelleen. On pidettävä mielessä Reaganin ja Gorbatshovin yhteinen lausuma kylmän sodan loppupuolelta: “A nuclear war cannot be won and must never be fought.” ”Ydinsotaa ei voi voittaa, eikä sitä pidä koskaan käydä”. Näin se on ja tulee olemaan. Tähän on Venäjäkin aina sitoutunut, viimeksi tammikuussa 2022.

Pohjoismaat ovat hyvin yksimielisesti kannattaneet kansainvälisiä ydinaseneuvotteluja sekä tavoitetta maailmasta ilman ydinaseita. Tällaisten aseiden sijoittaminen Suomen maaperälle ei mitenkään palvelisi maamme turvallisuutta tai pitkäaikaista politiikkaamme luoda vakautta Itämeren alueella.

Tällä viikolla vietettiin myös kansallista veteraanipäivää. Sotiemme veteraanien perinnöllä on aivan erityinen merkitys nykyisessä epävarmassa ja sodan värittämässä maailmantilanteessa. Historia on vahvasti läsnä juuri täällä Mikkelissä – talvi- ja jatkosotien aikaisessa päämajakaupungissa.

Sodan käyneiden sukupolvien työn ja uhrausten ei saa antaa himmetä suomalaisessa yhteiskunnassa. Veteraaniperinnettä on vaalittava keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Kyse on siitä, keitä me olemme ja mikä suomalaisuudessa on olennaista.

TYÖ

Hyvät kuulijat,

Työväestön kansainvälinen juhlapäivä sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan ”moving-day” eli päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu. Vuonna 1886, toukokuun 1. päivänä, Yhdysvalloissa järjestettiin laaja yleislakko, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää. Myös Euroopassa, eritoten Ranskassa, vapun mielenosoitusten taustalla olivat työväenluokan elinolot. Suomessa työläisten vappujuhlien iskulause oli vuosikymmeniä ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.

Olemme tällä hallituskaudella onnistuneet monissa suurissa SDP:n ajamissa tavoitteissa sote-uudistuksesta oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Myös valtion taloudesta on pidetty huolta.

Hallituksen onnistuneen talouspolitiikan myötä Suomen talous on ollut alkuvuonna historiallisen hyvässä vedossa. Tuotanto saavutti koronaa edeltäneen tason jo viime vuonna, työllisyys nousi ennätystasolle, avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon ja julkisen velan BKT-suhde kääntyi laskuun.

Tänä vappuna onkin hyvä muistuttaa siitä, että työllisyyden hoito on parasta mahdollista talouspolitiikkaa. Jokaisen prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tarkoittaa miljardia euroa julkisessa taloudessa.

Koronan jäljiltä korjattavaa kuitenkin riittää. Kannan erityistä huolta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Oppimistulokset kaikilla koulutusasteilla ovat laskeneet ja koronan aikana eriarvoistuminen lisääntyi.

Nykyinen nuorisotakuumalli on pääpiirteittäin toimiva. Se lähtee tavoitteesta, jossa jokaiselle alle 25- vuotiaalle tai alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta. Nuorisotakuun toteuttaminen on kuitenkin otettava aivan eri tavalla pöydälle. Nuorisotakuu on nuorelle tehty lupaus ja tämä lupaus on nyt lunastettava. Aukkoja ei saa jäädä, eikä yksikään nuori saa jäädä yksin.

TOIMEENTULO

Hyvät kuulijat,

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut talouden näkymiä merkittävästi. Energian ja polttoaineiden hinnat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja tämä näkyy suomalaisen työssäkäyvän taloudessa. Hallitus on reagoinut kansainväliseen kriisiin ja tukee ihmisiä ja yrityksiä energian hintojen noustessa. Esimerkiksi pienten- ja keskisuurten eläkkeiden verotusta tullaan keventämään jo ensi kesänä. Työmatkakuluvähennystä on nostettu, ammattidiesel-järjestelmää valmistellaan ja myös kotitalouksille on tulossa kohdennettuja tukia.

Ukrainan kriisin vaikutuksissa on kyse pitkän aikavälin muutoksista. Sodan ja nousevien energian hintojen myötä on viimeistään tullut selväksi, että fossiilisista polttoaineista on irtauduttava mahdollisimman pikaisesti. Se on ainoa kestävä tie suojata niin yrityksiä, palkansaajaa kuin ilmastoa. Vihreä siirtymä ei ole enää pelkkä kilpailuetu, vaan todellinen välttämättömyys Suomelle ja koko maailmalle.


Lakkojen värittämänä alkuvuonna on ollut tarpeen muistuttaa, että ilman vastuullista sopimuspolitiikkaa Suomi olisi eriarvoisempi ja talous heikompi. Tämän vuoksi sopimusten yleissitovuudesta täytyy pitää kiinni jatkossakin. Työnantajapuoli voisi hakea asenneilmapiiriin oppia länsinaapurista, sillä Ruotsi näyttää mallia sopimusyhteiskuntana. Ruotsin talouselämän mahtisuku Wallenbergit haluavat sopia, meillä Wahlroosit
riidellä.

Mitä tulee ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen, on siihen etsittävä sopu ja neuvotteluratkaisu mahdollisimman pian. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan kattava suunnitelma, jolla pienipalkkaisten, pääosin naisvaltaisten, alojen palkkoja voidaan parantaa suhteellisesti. SDP on esittänyt palkkatasa-arvo-ohjelmaa, jonka avulla voidaan turvata palkkojen kehitys ja kuroa umpeen palkkakuilua.

Hyvät ystävät, kuulijat,

Suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät ovat osaaminen, työ ja yhteinen luottamus. Näitä kaikkia koetellaan ja tarvitaan nyt aivan uudella tavalla epävarmassa maailmantilanteessa.

Suomi on noussut itsenäisyyden aikana vaatimattomista oloista yhdeksi maailman menestyneimpiä maita. Vapun sanomaan kytkeytyy viesti siitä, että tästä arvokkaasta perinnöstä on huolehdittava myös jatkossa – yhdessä tuumin ja toinen toistamme tukien.

Toivotan kaikille hyvää kevään odotusta runoilija, runojen suomentaja Otto Mannisen sanoin:

"On suotu vihdoin Suomen kevät, / on toivon aika, touon työ. / Kevättä silmät säteilevät, / sen syttymystä sydän lyö."

Iloista vappua!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ville SkinnariKehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri

Yhteydenotot: erityisavustaja Tiina Vainio, p. 050 524 6559

Kuvat

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP
Lataa

Tietoja julkaisijasta

SDP
SDP
Siltasaarenkatu 18-20 C
00530 HELSINKI

09 478 988 (vaihde)http://www.sdp.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP

SDP stöder Finlands medlemskap i försvarsalliansen Nato14.5.2022 15:35:19 EEST | Tiedote

SDP:s partifullmäktige höll sitt extraordinarie möte i Helsingfors 14.5.2022 för att ta beslut om Finlands medlemskap i Nato. Till följd av att Finlands och i Europas säkerhetsmiljö har förändrats betydligt understöder SDP Finlands medlemskap i Nordatlantiska försvarsalliansen Nato.SDP ger sitt stöd till statsledningen för att inleda förhandlingarna om ett medlemskap. Presskonferens börjar omedelbart efter mötet: https://www.youtube.com/watch?v=8atOmbj9VOM

SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä puolustusliitto NATO:ssa14.5.2022 15:33:58 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuusto kokoontui 14.5.2022 Helsinkiin ylimääräiseen puoluevaltuuston kokoukseen päättämään SDP:n kannasta Suomen NATO-jäsenyyteen. Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävän muutoksen seurauksena SDP kannattaa Suomen jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO:ssa. SDP antaa tukensa valtiojohdolle jäsenyysneuvottelujen avaamiseksi. Tiedotustilaisuus alkaa välittömästi kokouksen päättymisen jälkeen. Tiedotustilaisuutta voi seurata SDP:n Youtube-kanavalla tämän linkin kautta: https://www.youtube.com/watch?v=8atOmbj9VOM

Antti Lindtmanin puoluevaltuustopuhe 14.5.202214.5.2022 14:22:23 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston kokous 14.5.2022, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluevaltuutetut, SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa puoluehallituksen esitykselle ja Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Syy on selvä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuusympäristömme pysyvästi. Samana hetkenä kun pommit alkoivat tuhota Ukrainaa ja rikkoa unelmia ja ihmisyyttä, ne rikkoivat turvallisuusrakenteemme. Venäjä on osoittanut, ettei se piittaa sopimuspohjaisesti yhteistyöstä. Siitä on tullut häikäilemätön, ennalta arvaamaton ja aggressiivinen. On selvää, että olemme eri asemassa kuin Ukraina, jota tuemme. Emme ole entinen neuvostotasavalta ja olemme EU:n jäsen, vakaa läntinen demokratia. Emme voi kuitenkaan rakentaa turvallisuuslinjaa toiveiden varaan nähdessämme, millainen Venäjästä on tullut. Siksi meidän ei pidä ottaa pienintäkään riskiä, että jäisimme Venäjän kanssa kaksin; teemme ne vaadittavat toimenpiteet, joill

Sanna Marinin puhe SDP:n puoluevaltuustossa 14.5.202214.5.2022 12:38:07 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston ylimääräinen kokous 14.5.2022 SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin Muutokset puhuttaessa mahdollisia, puhuttu pitää. Hyvät SDP:n puoluevaltuuston jäsenet, hyvät ystävät, ”Rakennamme rauhaa kansainvälisen yhteistyön keinoin ja pyrimme vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota muiden samaa tavoittelevien kanssa. Kestävässä rauhan maailmassa ei turvauduta voimankäyttöön, vaan sopimuksiin ja yhteistyöhön. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat vapaita puutteesta ja pelosta ja jossa vallitsee luottamus ja turvallisuuden tunne.” Nämä sanat hyväksyimme elokuussa 2020 Tampereen puoluekokouksessa osaksi periaatejulistustamme. Ne kertovat sosialidemokraattien perimmäisistä tavoitteista ja ne ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin ne olivat kaksi vuotta sitten. Itse asiassa, nuo sanat ja tavoitteet tuntuvat entistäkin tärkeämmiltä juuri tänään. Heräsimme 24. helmikuuta 2022 erilaiseen maailmaan. Euroopan turvallisuustilanne muuttui ratkaisevalla tavalla, kun

Sirpa Paateron avauspuhe SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa 14.5.202214.5.2022 12:21:19 EEST | Tiedote

SDP:n puoluevaltuuston avauspuhe 14.5.2022. Puoluevaltuuston puheenjohtaja, kuntaministeri Sirpa Paatero Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Hyvät puoluevaltuutetut! Puoluevaltuusto on tänään tekemässä historiallista ja suurta päätöstä. Varsin laajasti katseet Suomessa, Euroopassa ja maailmalta kohdistuvat tänään meihin sosialidemokraatteihin. Se kertoo siitä, että se lopputulema ja päätös, jolla tulemme tästä kokouksesta ulos, vaikuttaa merkittävällä tavalla maamme tulevaisuuteen, mutta myös koko läntiseen Eurooppaan. Olemme linjaamassa päätöstä, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia kauas tulevaisuuteen, ja jonka kaikista vaikutuksista emme voi edes tässä ja nyt olla täysin varmoja. Siksi onkin niin tärkeää, että saamme kaiken mahdollisen tiedon päätöksenteon tueksi, ja että saamme muodostettua mahdollisimman laajan, yhteisen suomalaisen näkemyksen, jotta päätökseen voidaan aidosti myös sitoutua. Tästä syystä olemme tänään koolla, ennen kuin eduskunta ja sitä ennen valtioneuvosto yhteis

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme