THL:n tuoreen Terve Suomi -väestötutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten työikäisten eli 20-64-vuotiaiden mielenterveydestä. Työikäisistä enää joka toinen kokee elämänlaatunsa hyväksi ja joka viides kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Tutkimuksen mukaan myös itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet erityisesti alle 50-vuotiailla. Aiemmin joka kymmenes, nyt joka kahdeksas alle 50-vuotias kertoi itsemurha-ajatuksistaan.

Jo nyt Suomessa alle 45-vuotiaiden selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy on mielenterveyden sairaudet. Samaan aikaan OECD:n tilastojen mukaan Suomen mielenterveyspalveluihin käyttämä osuus julkisen terveydenhuollon kustannuksista on vertailumaiden pienimpiä.

- Tutkimustulokset ja tilastot ovat erittäin huolestuttavia. Jos aliresursoitujen mielenterveyspalveuiden tilannetta ei saada kuntoon vaan ongelmat jatkavat paisumistaan, tulee työkyvyttömien määrä vain kasvamaan. Siksi viestini säätytalolle on, että mielenterveyspalveluiden saatavuus ja ongelmien ennaltaehkäisy on otettava ykkösprioriteetiksi meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa. Muuhun ei yksinkertaisesti ole varaa. Ilman hyvinvoivaa väestöä meillä ei ole myöskään toivoa talouskasvusta. Asian hoitaminen on siis paitsi inhimillisesti välttämätöntä, myös talouden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Rinteen ja Marinin hallitusten rahoittama mielenterveysstrategia ansaitsee jatkon, SDP:n Matias Mäkynen toteaa.

- Mieli ry:n kriisipuhelimen soittomäärät ovat olleet viime vuosina jatkuvassa nousussa ja viime kuussa puheluiden määrä rikkoi kaikkien aikojen ennätyksen: puhelimeen tuli 38 095 soittoyritystä. Se on valtava määrä. Puhelujen lukumäärä osoittaa konkreettisesti sen, kuinka järjestökenttä paikkaa ansiokkaasti tällä hetkellä julkisen puolen resurssien valtavaa vajetta. Tämä on kuitenkin vain laastari valtavan avohaavan päällä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää hoitaa hyvinvointialueiden mielenterveyspalvelut kuntoon rahoittamalla niitä tarpeeksi ja varmistaen samalla että myös mielenterveysjärjestökenttää tuetaan riittävin resurssein, Mäkynen linjaa.

Mäkysen mukaan Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallistaminen valtakunnalliseksi toimintatavaksi olisi yksi tärkeä askel kohti toimivampia mielenterveyspalveluita:

- Mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta tulisi nostaa. Käytännössä tämä edellyttää hoitoon pääsyn nopeuttamista ja perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamista. Terapiat etulinjaan -toimintamalli tähtää siihen että ihminen saa tukea nopeasti riippumatta siitä, mistä hän hakee apua. Toimintamalliin kuuluva psykososiaalisten palveluiden porrastaminen takaa sen, että ihmiset saavat oikean tasoista hoitoa, joka kuormittaa häntä itseään ja palvelujärjestelmää mahdollisimman vähän. Suurelle osalle apua tarvitsevista riittää nopeasti alkava lyhyt interventio. Tällöin resursseja riittää myös intensiivisempiä ja pidempiä hoitoja tarvitseville, Mäkynen toteaa.

- Akuutti ongelma eli palveluiden resurssivaje on ilmiselvästi asia, jonka hoitaminen on välttämätöntä tässä ja nyt. Yhtä tärkeää on kiinnittää huomio ongelmien juurisyihin, ja selvittää mikä tekee yhteiskunnastamme niin kuormittavan että se uuvuttaa niin monet. Siksi on uskallettava muuttaa myös työelämän ja muun yhteiskunnan rakenteita, Mäkynen päättää.