Seitsemän tuoppia olutta viikossa? Sydämesi ja aivosi eivät kiitä

Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että alkoholinkäyttö lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä samoin kuin yleistä kuoleman riskiä jo huomattavasti pienemmillä käyttömäärillä kuin mitä useissa maissa on määritetty riskikäytön rajaksi. Tutkimuksessa oli mukana lähes 600 000 miestä ja naista 19 maasta.

– Tämä tutkimus kyllä vetää turvarajoja selvästi alaspäin, jos ajatellaan terveysvaikutuksia. Haitta kuolleisuuden kannalta lisääntyy jo 7-8 viikottaisen alkoholiannoksen jälkeen, toteaa professori Timo Strandberg, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.

– Tämä vastaa nykyisiä suomalaisia suosituksia yli 65-vuotiaille, mutta alle 65-vuotiailla kohtalaisen riskin tasona on pidetty 14 annosta viikossa, ja naisilla puolet siitä mitä miehillä.

Strandbergin mukaan myytti siitä, että hyvään terveyteen kuuluu kaksi lasillista päivässä voidaan hylätä. – Eikä alkoholia tarvita hyvään vanhenemiseen.

Englanti on äskettäin tiukentanut alkoholinkäytön terveydellisiä riskirajoja, ja nyt julkaistu tutkimus vahvistaa siellä valittua linjaa. Useissa eteläisen Euroopan maissa sekä muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa riskirajat ovat nykyisen tutkimustiedon valossa huomattavan väljät.

Yli sata grammaa alkoholia viikossa lyhentää elämää

Kansainvälisen tutkijaryhmän tavoite oli selvittää alkoholinkäytön vaikutuksia yleiseen kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin; muita sairauksia tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu erikseen.

Neljänkymmenen vuoden iässä niillä, jotka joivat viikossa 100 – 200 grammaa alkoholia, oli puoli vuotta lyhyempi eliniänodote kuin niillä, jotka joivat alle 100 grammaa viikossa. Vastaavasti niillä, jotka joivat 200 – 350 grammaa viikossa, eliniänodote oli neljänkymmenen ikäisenä yhdestä kahteen vuotta lyhyempi kuin alle 100 grammaa juovilla.

Yli 350 grammaa viikossa juovien eliniän odote oli neljänkymmenen vuoden iässä neljästä viiteen vuotta lyhyempi kuin alle 100 grammaa alkoholia käyttävillä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alkoholinkulutuksen yhteyttä eri tyyppisiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Alle sadan gramman kulutus viikossa ei ollut yhteydessä mihinkään tutkituista vakavista sairauksista; suurempi kulutus sen sijaan oli yhteydessä aivoinfarktiin, ja sydämen vajaatoimintaan sekä kuolemaan johtaneeseen verenpainetautiin ja aortan aneurysmaan.

Yli sata grammaa viikossa juovilla oli jonkin verran pienempi riski sairastua ei-kuolemaan johtavaan sydäinfarktiin.

– Tätä etua punnittaessa on kuitenkin huomioitava, että toisessa vaakakupissa on riski sairastua vakavampiin, jopa kuolemaan johtaviin sydänsairauksiin, huomauttaa tutkimusprojektia johtanut Dr. Angela Wood Cambridgen yliopistosta.

Tutkijat uskovat, että yhteys alkoholin kulutuksen ja sydän- ja verisuonisairauksien kohonneen riskin välillä selittyy ainakin osittain alkoholin vaikutuksella verenpaineeseen ja kolesteroliin.

Tutkimusaineisto koottiin 83 pitkäaikaistutkimuksesta, joihin oli osallistunut lähes 600 000 miestä ja naista 19 maasta. Osallistujat oli rekrytoitu vuosien 1964 ja 2010 välisenä aikana, ja jokaista oli seurattu vähintään vuoden ajan.

Tutkimuksesta karsittiin pois henkilöt, jotka eivät käyttäneet alkoholia lainkaan samoin kuin ne, joilla oli tai oli ollut jokin sydän- tai verisuonisairaus. Osallistujien itse ilmoittaman alkoholinkulutuksen lisäksi tutkijoilla oli tiedot osallistujien iästä, sukupuolesta, tupakoinnista sekä useista muista tekijöistä, joilla on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin.

Noin 50 prosenttia osallistujista ilmoitti juovansa alkoholia enemmän kuin 100 grammaa viikossa, ja 8,4 prosenttia ilmoitti juovansa yli 350 grammaa viikossa.

Lisätietoja:

Professori Timo Strandberg, Helsingin yliopisto
Puh. 040 672 4533
Sähköposti: timo.strandberg@helsinki.fi

Viite: www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)30134-X/fulltext  

***********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043