Seitsemän tuoppia olutta viikossa? Sydämesi ja aivosi eivät kiitä
Lancet-lehdessä vastikään julkaistun laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan jo seitsemän, kahdeksan lasillista viiniä tai yhtä monta tuoppia olutta viikossa on haitallista terveydelle. Sata grammaa alkoholia viikossa on se kynnys, jonka jälkeen kuolleisuus alkaa lisääntyä niin miehillä kuin naisilla, sanoo professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta.
Laaja kansainvälinen tutkimus osoittaa, että alkoholinkäyttö lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä samoin kuin yleistä kuoleman riskiä jo huomattavasti pienemmillä käyttömäärillä kuin mitä useissa maissa on määritetty riskikäytön rajaksi. Tutkimuksessa oli mukana lähes 600 000 miestä ja naista 19 maasta.
– Tämä tutkimus kyllä vetää turvarajoja selvästi alaspäin, jos ajatellaan terveysvaikutuksia. Haitta kuolleisuuden kannalta lisääntyy jo 7-8 viikottaisen alkoholiannoksen jälkeen, toteaa professori Timo Strandberg, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
– Tämä vastaa nykyisiä suomalaisia suosituksia yli 65-vuotiaille, mutta alle 65-vuotiailla kohtalaisen riskin tasona on pidetty 14 annosta viikossa, ja naisilla puolet siitä mitä miehillä.
Strandbergin mukaan myytti siitä, että hyvään terveyteen kuuluu kaksi lasillista päivässä voidaan hylätä. – Eikä alkoholia tarvita hyvään vanhenemiseen.
Englanti on äskettäin tiukentanut alkoholinkäytön terveydellisiä riskirajoja, ja nyt julkaistu tutkimus vahvistaa siellä valittua linjaa. Useissa eteläisen Euroopan maissa sekä muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa riskirajat ovat nykyisen tutkimustiedon valossa huomattavan väljät.
Yli sata grammaa alkoholia viikossa lyhentää elämää
Kansainvälisen tutkijaryhmän tavoite oli selvittää alkoholinkäytön vaikutuksia yleiseen kuolleisuuteen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin; muita sairauksia tässä tutkimuksessa ei tarkasteltu erikseen.
Neljänkymmenen vuoden iässä niillä, jotka joivat viikossa 100 – 200 grammaa alkoholia, oli puoli vuotta lyhyempi eliniänodote kuin niillä, jotka joivat alle 100 grammaa viikossa. Vastaavasti niillä, jotka joivat 200 – 350 grammaa viikossa, eliniänodote oli neljänkymmenen ikäisenä yhdestä kahteen vuotta lyhyempi kuin alle 100 grammaa juovilla.
Yli 350 grammaa viikossa juovien eliniän odote oli neljänkymmenen vuoden iässä neljästä viiteen vuotta lyhyempi kuin alle 100 grammaa alkoholia käyttävillä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alkoholinkulutuksen yhteyttä eri tyyppisiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Alle sadan gramman kulutus viikossa ei ollut yhteydessä mihinkään tutkituista vakavista sairauksista; suurempi kulutus sen sijaan oli yhteydessä aivoinfarktiin, ja sydämen vajaatoimintaan sekä kuolemaan johtaneeseen verenpainetautiin ja aortan aneurysmaan.
Yli sata grammaa viikossa juovilla oli jonkin verran pienempi riski sairastua ei-kuolemaan johtavaan sydäinfarktiin.
– Tätä etua punnittaessa on kuitenkin huomioitava, että toisessa vaakakupissa on riski sairastua vakavampiin, jopa kuolemaan johtaviin sydänsairauksiin, huomauttaa tutkimusprojektia johtanut Dr. Angela Wood Cambridgen yliopistosta.
Tutkijat uskovat, että yhteys alkoholin kulutuksen ja sydän- ja verisuonisairauksien kohonneen riskin välillä selittyy ainakin osittain alkoholin vaikutuksella verenpaineeseen ja kolesteroliin.
Tutkimusaineisto koottiin 83 pitkäaikaistutkimuksesta, joihin oli osallistunut lähes 600 000 miestä ja naista 19 maasta. Osallistujat oli rekrytoitu vuosien 1964 ja 2010 välisenä aikana, ja jokaista oli seurattu vähintään vuoden ajan.
Tutkimuksesta karsittiin pois henkilöt, jotka eivät käyttäneet alkoholia lainkaan samoin kuin ne, joilla oli tai oli ollut jokin sydän- tai verisuonisairaus. Osallistujien itse ilmoittaman alkoholinkulutuksen lisäksi tutkijoilla oli tiedot osallistujien iästä, sukupuolesta, tupakoinnista sekä useista muista tekijöistä, joilla on yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin.
Noin 50 prosenttia osallistujista ilmoitti juovansa alkoholia enemmän kuin 100 grammaa viikossa, ja 8,4 prosenttia ilmoitti juovansa yli 350 grammaa viikossa.
Lisätietoja:
Professori Timo Strandberg, Helsingin yliopisto
Puh. 040 672 4533
Sähköposti: timo.strandberg@helsinki.fi
Viite: www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(18)30134-X/fulltext
***********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Euroopan vanhin maakotka on savolainen22.2.2019 09:19:42 | Tiedote
Suomen vanhin maakotka on havaittu tammikuun lopulla Pohjois-Savossa. 34-vuotias kotka on todennäköisesti myös Euroopan vanhin yksilö.
Autismikirjon lapsilla haasteita havaita tunnetiloja puheesta22.2.2019 08:00:00 | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa autismikirjon lapsilla aivotasolla havaitut puheen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua vaikeuksina tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella.
Uusia suosituksia päättäjille vuosien pohjoismaisen tieteellisen tutkimusyhteistyön pohjalta: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen pohjoismaisessa koulutuksessa21.2.2019 09:15:52 | Tiedote
Syrjintä, syrjäytyminen ja sosiaalinen eriytyminen ovat yllättävän yleisiä ilmiöitä pohjoismaisissa kouluissa, osoittavat tutkimustulokset 14 yliopistossa kahdeksassa eri maassa. Ryhmä tutkijoita kokosi äskettäin voimansa tarkoituksenaan tuoda esille tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja tällä tavoin auttaa päättäjiä kehittämään pohjoismaisia koulutusjärjestelmiä entistä tasa-arvoisemmiksi ja oikeudenmukaisemmiksi. Tämän työn tuloksena on selkeä kolmen kohdan ohjeistus.
Nanosellu puhdistaa vedestä haitta-aineita – suomalaistutkijoiden keksintö johti patentteihin21.2.2019 09:07:25 | Tiedote
Puunjalostusteollisuuden tuottamaa nanofibrilloitua selluloosaa eli nanosellua voidaan hyödyntää erilaisia aineita sisältävien jätevesien käsittelyssä.
Suomalaistutkijat löysivät uuden perinnöllisen osteoporoosimuodon21.2.2019 07:59:47 | Tiedote
Helsingin yliopiston, HUSin ja Folkhälsanin tutkijat ovat tunnistaneet uuden geenin, jonka variantit aiheuttavat perinnöllistä, lapsuusiässä alkavaa osteoporoosia. Geenivirhe löytyi ensimmäisenä kahdesta suomalaisesta perheestä.
Vesa Vihriälä Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessoriksi20.2.2019 13:12:05 | Tiedote
VTT Vesa Vihriälä on nimitetty taloustieteen työelämäprofessoriksi Helsingin yliopistoon. Vihriälä aloittaa tehtävässään 1.7.2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme