Jyväskylän yliopisto

Seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ennaltaehkäisevää koulutusta tulisi tarjota liikunnanopettajille

Jaa

Sanallista seksuaalista häirintää ja fyysistä väkivaltaa liikuntatunneilla esiintyy niin oppilaiden välillä kuin liikunnanopettajaan kohdistuvana väkivaltana. Mitä useammin liikunnanopettajat raportoivat kokeneensa sanallista häirintää (mm. seksuaalisesti värittynyttä nimittelyä, alentavia kommentteja ulkonäöstä) ja fyysistä väkivaltaa (mm. tönimistä, fyysisen koskemattomuuden loukkaamista) oppilaiden taholta, sitä enemmän vastaavia väkivallan muotoja ilmeni myös oppilaiden välillä liikuntatunneilla. Erityisesti vähäisempi liikunnanopettajan opetuskokemus näyttää selittävän seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan ilmenemistä.

Vähäisempi liikunnanopettajan opetuskokemus näyttää selittävän seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan ilmenemistä liikuntatunneilla. Kuva: Tuukka Luukkonen / Jyväskylän yliopisto
Vähäisempi liikunnanopettajan opetuskokemus näyttää selittävän seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan ilmenemistä liikuntatunneilla. Kuva: Tuukka Luukkonen / Jyväskylän yliopisto

Tulokset ilmenevät Suomen ensimmäisestä seksuaaliseen häirintään ja fyysiseen väkivaltaan keskittyvästä koululiikuntatutkimuksesta, jota toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Oppiaineena liikunta on erityinen, sillä joskus liikunnanopettaja ohjaa oppilaiden suorituksia koskettamalla joko tietyn tekniikan oppimiseksi tai vammojen ehkäisemiseksi.

- Asianmukaiset fyysiset kontaktit kuuluvat liikunnanopetukseen. Tästä huolimatta myös liikunnanopettajaan voi kohdistua epäasiallista ja häiritsevää seksuaalista tai jopa fyysistä väkivaltaa, tutkijatohtori Arto Gråstén sanoo.

Vuonna 2018 kerätty kyselyaineisto paljastaa, että 4 % liikunnanopettajista ilmoitti kokeneensa fyysistä väkivaltaa ja 5 % sanatonta (mm. seksuaalisesti värittyneitä ilmeitä ja eleitä) sekä 1 % sanallista seksuaalista häirintää vähintään kerran kuukaudessa. Vastaavasti 5 % liikunnanopettajista raportoi oppilaiden välisestä päivittäisestä fyysisestä väkivallasta ja 5 % sanattomasta seksuaalisesta häirinnästä sekä 8 % sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä päivittäin.

- Vaikka prosenttiluvut ovat itsessään melko alhaisia, niin koko Suomeen suhteutettuna sekä fyysistä väkivaltaa että seksuaalista häirintää liikuntatunneilla kokevien liikunnanopettajien ja oppilaiden määrä on merkittävä, sillä jokainen tapaus on liikaa, Gråstén muistuttaa.

Seksuaalinen häirintä ja fyysinen väkivalta koululiikunnassa ja koulussa ylipäätään ovat vakavia ilmiöitä, joihin tulisi voimakkaasti puuttua heti alkuvaiheessa. Tässä tutkimuksessa haluttiin välttää kiusaamis-termin käyttöä, sillä kiusaaminen mielletään usein lievemmäksi ja vähemmän haitalliseksi.

- Koska vähäisempi työkokemus näyttää olevan yhteydessä väkivallan yleisyyteen liikuntatunneilla, ehdotamme seksuaalista ja fyysistä väkivaltaa ennaltaehkäisevää koulutusta lisättäväksi nykyiseen liikunnanopettajakoulutukseen. Kouluissa olisi myös hyvä olla tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien lisäksi selkeät raportointi- ja toimintamallit häirinnän ja väkivallan kitkemiseksi liikuntatunneilla, Gråstén sanoo.

Ensisijaisen tärkeää olisi luoda ja parantaa oppilaiden sosiaalisia taitoja esimerkiksi ottamalla oppilaat aktiivisesti mukaan liikuntatuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Opetusryhmäkoot tulisi myös säilyttää maltillisina, jotta liikunnanopettajilla olisi aikaa huomioida kaikkia oppilaita tasapuolisesti opetuksessaan. Näillä keinoin liikuntatunneilla tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä voitaisiin todennäköisesti ennaltaehkäistä tehokkaimmin.

Tutkimustulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kolmivuotista PREACT-hanketta, joka hyödyntää vuonna 2018 kerättyä 175 liikunnanopettajan (122 naista ja 53 miestä) kyselyaineistoa. Lähes 15 % maamme liikunnanopettajista osallistui tutkimukseen (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n tilaston mukaan Suomessa työskenteli n. 1200 liikunnanopettajaa 2018–2019). Valtaosa tutkimukseen osallistuneista opettajista ilmoitti työskentelevänsä liikunnanopettajana yhtenäiskoulussa (vuosiluokat 1-9), yläkoulussa, lukiossa tai yhdistetyssä yläkoulussa ja lukiossa. Viidennes opettajista oli työskennellyt liikunnanopettajana yhdestä viiteen vuotta ja puolet yli 15 vuotta.

Alkuperäisjulkaisu:

Gråstén, A. & Kokkonen, M. (2020) Associations between teacher- and student-directed sexual and physical violence in physical education. Journal of Interpersonal Violence. (Hyväksytty julkaistavaksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Arto Gråstén, arto.j.grasten@jyu.fi

FT, KM, tutkijatohtori, luokanopettaja, liikunnan- ja terveystiedonopettaja

Marja Kokkonen, marja.kokkonen@jyu.fi; 050 3829 335

PsT, LitM, sertifioitu urheilupsykologi

Valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen jaoston asiantuntijajäsen

Kuvat

Vähäisempi liikunnanopettajan opetuskokemus näyttää selittävän seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan ilmenemistä liikuntatunneilla. Kuva: Tuukka Luukkonen / Jyväskylän yliopisto
Vähäisempi liikunnanopettajan opetuskokemus näyttää selittävän seksuaalisen häirinnän ja fyysisen väkivallan ilmenemistä liikuntatunneilla. Kuva: Tuukka Luukkonen / Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme