Jyväskylän yliopisto

Seksuaalivähemmistöön kuuluvat miesurheilijat kärsivät valmentajiensa ja joukkuekavereidensa häirinnästä

Jaa

Suomen ensimmäisen urheilijoiden ja liikunnanharrastajien seksuaaliseen häirintään keskittyvän tutkimuksen tulokset osoittavat, että joukkuekavereiden ja valmentajien häirintä aiheuttavat henkistä pahoinvointia seksuaalivähemmistöihin kuuluville urheilijoille ja liikunnan harrastajille. Erityisesti miesten henkinen hyvinvointi vaarantuu. Tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa työskentelevän psykologian tohtori Marja Kokkosen tutkimustuloksista.

Seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet kokevat henkistä pahoinvointia urheilussa tapahtuvan häirinnän vuoksi. Kuvituskuvan lähde unsplash.com
Seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet kokevat henkistä pahoinvointia urheilussa tapahtuvan häirinnän vuoksi. Kuvituskuvan lähde unsplash.com

Vuonna 2011 kerätty kyselyaineisto paljastaa, että sukupuolivähemmistöön kuuluvat miehet joutuivat joukkueessaan tai muussa liikuntaryhmässään naisia useammin sanattoman häirinnän kohteeksi. Erityisesti sanattoman ja fyysisen häirinnän kokemuksissa ilmeni sukupuolieroja.

- Naisista alle viidennes, mutta miehistä melkein puolet oli kokenut halveksuvina katseina, vihjailevina eleinä ja seksuaalissävytteisinä ääntelyinä ilmenevää sanatonta häirintää joukkueessaan tai liikuntaryhmässään. Nipistellyksi, läpsityksi tai muutoin fyysisesti häirityksi oli naisista tullut vain muutama prosentti, kun taas miehistä fyysisen häirinnän kohteeksi oli joutunut lähes viidesosa. Valmentajan häirintäkäyttäytymisen kokemuksissa sukupuolen välisiä eroja ei ilmennyt, täsmentää Kokkonen.

Häirintäkokemusten kytkeytyminen henkiseen pahoinvointiin vaihteli sukupuolen mukaan. Valmentajan sanaton ja sanallinen sukupuoleen perustuva ja seksuaalinen häirintä oli yhteydessä vain sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien miespuolisten urheilijoiden ja liikunnan harrastajien psyykkiseen pahoinvointiin (stressin, psykosomaattisten oireiden ja masennuksen kokemuksiin). Naispuolisten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien urheilijoiden ja liikunnanharrastajien psyykkiseen pahoinvointiin valmentajien harjoittama häirintä ei liittynyt.

Joukkuekavereiden häiritsevällä käyttäytymisellä sen sijaan oli merkitystä sekä naisille että miehille. Niin väheksyvät katseet, seksuaalisesti latautuneet eleet, ilmeet ja muu sanaton häirintä kuin seksuaalissävytteisinä loukkauksina ja vähättelynä ilmennyt sanallinen häirintä liittyivät urheilijoiden ja liikkujien kokemaan stressiin. Henkisen pahoinvoinnin kannalta erityisen kuormittavaa näytti olevan nimenomaan joukkuekavereiden sanaton häirintä, joka stressin lisäksi kytkeytyi kyselyyn vastanneiden psykosomaattiseen oireiluun. Vaikka fyysinen häirintä liittyi tutkimusaineistossa ainoastaan naisten psykosomaattisiin oireisiin, seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet näyttivät olevan henkisesti kovemmilla.

- Liikunnan ja urheilun maailmassa myös meillä Suomessa homoseksuaalisuus näyttäytyy häirinnän riskitekijänä erityisesti miesten joukossa. Miesten kannalta murheellista on se, että niin joukkuekavereiden kuin valmentajankin suunnalta koettu häirintä liittyy erityisen voimakkaasti juuri heidän henkiseen pahoinvointiinsa, Kokkonen sanoo. 

Tutkimustulokset ovat osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kolmevuotista PREACT-hanketta, joka hyödyntää vuonna 2011 kerättyä 155 urheilijan ja vuonna 2018 kerättyä yli 800 urheilijan kyselyaineistoa. Viime vuonna kerätyn aineiston ensimmäisistä tuloksista tiedotetaan ensi vuoden alkupuolella. Hankeen vastuullinen johtaja Marja Kokkonen valmistelee parhaillaan liikuntatieteiden väitöskirjaansa sukupuoleen perustuvasta ja seksuaalisesta häirinnästä. Hänet on marraskuussa valittu valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen jaoston asiantuntijajäseneksi toimikaudella 2019–2023.

Julkaistut alkuperäistutkimukset:

Kokkonen, M. (2018). Seksuaalivähemmistöjen häirintä joukkueessa tai liikuntaryhmässä: henkisen pahoinvoinnin näkökulma. Liikunta ja Tiede, 55 (6), 96–102.

Kokkonen, M. (2019). Associations between sexual and gender-based harassment by a coach and psychological ill-being amongst gender and sexual minority sport participants in Finland. Journal of Clinical Sport Psychology,13, 259-273. doi.org/10.1123/jcsp.2018-0035.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

yliopistonlehtori Marja Kokkonen, marja.kokkonen@jyu.fi, 050 3829335

liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport

Kuvat

Seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet kokevat henkistä pahoinvointia urheilussa tapahtuvan häirinnän vuoksi. Kuvituskuvan lähde unsplash.com
Seksuaalivähemmistöön kuuluvat miehet kokevat henkistä pahoinvointia urheilussa tapahtuvan häirinnän vuoksi. Kuvituskuvan lähde unsplash.com
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme