Selvitys: Järjestöt kaksinkertaistavat saamansa kehitysyhteistyöeurot

Kansalaisjärjestöt keräsivät vuonna 2016 vähintään 110 mil­joonaa euroa yksityistä rahoitusta sijoitettavaksi kehitysyhteistyöhön sekä kotimaassa tehtävään kehitysviestintään ja globaalikas­vatukseen. Rahamäärä on huomattava, kun sitä vertaa jär­jestöjen saamaan julkiseen kehitysyhteistyörahoitukseen. Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön budjetoitiin valtionavustusta 65 miljoonaa euroa ja toteutuneet maksa­tukset olivat noin 70 miljoonaa euroa.

Kun mukaan lasketaan edes karkea arvio järjestöissä tehdyn noin 460 000 vapaaehtoistyötunnin sekä järjestöjen saamien tavaralahjoitus­ten ja palveluiden arvosta, järjestöt hankkivat ainakin kaksinkertaisen määrän varoja kehitysyhteistyöhön verrattuna ulko­ministeriön myöntämiin järjestöavustuksiin.

”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan. Lisäksi ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot ovat jo osoittaneet, että järjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta”, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.

Sekä yksityinen rahoitus että vapaaehtoistyö ovat lisääntyneet selvästi vuoteen 2014 nähden, jolloin Kepa teki vastaavan kyselyn. Tuolloin järjestöt keräsivät yksityisiä lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa, ja vapaaehtoistyötä järjestöissä tehtiin arviolta 90 000 tuntia.

Yksityiset lahjoitukset eivät paikkaa kehitysyhteistyörahoituksen leikkauksia

Vuonna 2015 tehtyjen kehitysrahoitusleikkausten tekemää 45 miljoonan euron lovea järjestöjen ke­hitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla varainhankinnalla paikattua.

Leikkausten jälkeen moni järjestö on laajenta­nut tai suunnittelee laajentavansa rahoituspohjaansa ja va­rainhankintaa on lisätty, mikä onkin tuottanut tulosta, sil­lä järjestöt keräsivät 20 miljoonaa enemmän rahaa vuonna 2016 verrattuna leikkauksia edeltävään vuoteen 2014. Ku­rottavaa on kuitenkin vielä yli puolet jäljellä.

Nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia osa järjestöis­tä kertoi käyttäneensä juuri vuonna 2016 erityisen paljon omaa rahoitusta turvatakseen kehitysyhteistyöhankkei­densa hallitun alasajon.

Järjestörahoituksen epävarmuus mainittiin useassa vas­tauksessa. Erityisesti monet pienet järjestöt sekä kehitys­viestintää, globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä tekevät järjestöt ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

”Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste val­tionavustuksen saamiselle. Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan”, toteaa Starck.

”Pitkäjänteistä valtion tukea tarvitaan edelleen, jotta päähuomio pysyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudessa ja työ jatkuu myös sellaisten tärkeiden aiheiden parissa, jotka eivät välttämättä ole yksityisten lahjoittajien suurimpia suosikkeja.”

Tietoa kyselystä

Kepa teki kesällä 2017 kyselyn kansalaisjärjestöjen keräämästä kehitysrahoituksesta ja vapaaehtoistyön määräs­tä. Kyselyyn vastasi 39 järjestöä, jotka keräsivät vuonna 2016 yhteensä 55,5 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan ja joissa tehtiin 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Mukana oli isoja ulkominis­teriön useampivuotista ohjelmatukea saavia järjestöjä, hanketukea, viestintä- ja globaalikasvatustukea saaneita järjestöjä sekä sellaisia järjestöjä, jotka eivät ole saaneet mitään julkista tukea kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan.

Vuonna 2016 ulkoministeriön tukea kehitysyhteistyöhön ja siihen liittyvään kotimaan toimintaan sai yhteensä 105 suomalaista kansalaisjärjestöä. Kun vastaajajoukkoa vertaa kaikkiin suomalaisiin kehitysyhteistyön parissa toimiviin järjestöihin, voidaan arvioida, että suoma­laisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön keräämä yksityinen rahoitus nousee vähintään 110 miljoonaan euroon vuodessa. Vapaaehtoistyön määrä on arvion mukaan noin 460 000 tuntia vuodessa, mikä vastaa vuositasolla noin 250 henkilö­työvuotta.

Kysely oli jatkoa vuonna 2015 tehdylle selvitykselle Miljoonien ak­tiivisten kansalaisten maa – Selvitys suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta.