Kepa ry

Selvitys: Järjestöt kaksinkertaistavat saamansa kehitysyhteistyöeurot

Jaa

Kansalaisjärjestöt keräsivät vuonna 2016 vähintään 110 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön. Lisäksi järjestöissä tehtiin 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä, kertoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepan selvitys. Järjestöjen oma investointi kehitysyhteistyöhön on kaksinkertainen verrattuna järjestöille suunnattuun valtionapuun.

Kansalaisjärjestöt keräsivät vuonna 2016 vähintään 110 mil­joonaa euroa yksityistä rahoitusta sijoitettavaksi kehitysyhteistyöhön sekä kotimaassa tehtävään kehitysviestintään ja globaalikas­vatukseen. Rahamäärä on huomattava, kun sitä vertaa jär­jestöjen saamaan julkiseen kehitysyhteistyörahoitukseen. Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön budjetoitiin valtionavustusta 65 miljoonaa euroa ja toteutuneet maksa­tukset olivat noin 70 miljoonaa euroa.

Kun mukaan lasketaan edes karkea arvio järjestöissä tehdyn noin 460 000 vapaaehtoistyötunnin sekä järjestöjen saamien tavaralahjoitus­ten ja palveluiden arvosta, järjestöt hankkivat ainakin kaksinkertaisen määrän varoja kehitysyhteistyöhön verrattuna ulko­ministeriön myöntämiin järjestöavustuksiin.

”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan. Lisäksi ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot ovat jo osoittaneet, että järjestöjen kehitysyhteistyö on kustannustehokasta”, sanoo Kepan asiantuntija Auli Starck.

Sekä yksityinen rahoitus että vapaaehtoistyö ovat lisääntyneet selvästi vuoteen 2014 nähden, jolloin Kepa teki vastaavan kyselyn. Tuolloin järjestöt keräsivät yksityisiä lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa, ja vapaaehtoistyötä järjestöissä tehtiin arviolta 90 000 tuntia.

Yksityiset lahjoitukset eivät paikkaa kehitysyhteistyörahoituksen leikkauksia

Vuonna 2015 tehtyjen kehitysrahoitusleikkausten tekemää 45 miljoonan euron lovea järjestöjen ke­hitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla varainhankinnalla paikattua.

Leikkausten jälkeen moni järjestö on laajenta­nut tai suunnittelee laajentavansa rahoituspohjaansa ja va­rainhankintaa on lisätty, mikä onkin tuottanut tulosta, sil­lä järjestöt keräsivät 20 miljoonaa enemmän rahaa vuonna 2016 verrattuna leikkauksia edeltävään vuoteen 2014. Ku­rottavaa on kuitenkin vielä yli puolet jäljellä.

Nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia osa järjestöis­tä kertoi käyttäneensä juuri vuonna 2016 erityisen paljon omaa rahoitusta turvatakseen kehitysyhteistyöhankkei­densa hallitun alasajon.

Järjestörahoituksen epävarmuus mainittiin useassa vas­tauksessa. Erityisesti monet pienet järjestöt sekä kehitys­viestintää, globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä tekevät järjestöt ovat huolissaan tulevaisuudestaan.

”Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste val­tionavustuksen saamiselle. Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan”, toteaa Starck.

”Pitkäjänteistä valtion tukea tarvitaan edelleen, jotta päähuomio pysyy kehitysyhteistyön tuloksellisuudessa ja työ jatkuu myös sellaisten tärkeiden aiheiden parissa, jotka eivät välttämättä ole yksityisten lahjoittajien suurimpia suosikkeja.”

Tietoa kyselystä

Kepa teki kesällä 2017 kyselyn kansalaisjärjestöjen keräämästä kehitysrahoituksesta ja vapaaehtoistyön määräs­tä. Kyselyyn vastasi 39 järjestöä, jotka keräsivät vuonna 2016 yhteensä 55,5 miljoonaa euroa yksityistä rahoitusta kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan ja joissa tehtiin 460 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Mukana oli isoja ulkominis­teriön useampivuotista ohjelmatukea saavia järjestöjä, hanketukea, viestintä- ja globaalikasvatustukea saaneita järjestöjä sekä sellaisia järjestöjä, jotka eivät ole saaneet mitään julkista tukea kehitysyhteistyöksi laskettavaan toimintaan.

Vuonna 2016 ulkoministeriön tukea kehitysyhteistyöhön ja siihen liittyvään kotimaan toimintaan sai yhteensä 105 suomalaista kansalaisjärjestöä. Kun vastaajajoukkoa vertaa kaikkiin suomalaisiin kehitysyhteistyön parissa toimiviin järjestöihin, voidaan arvioida, että suoma­laisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön keräämä yksityinen rahoitus nousee vähintään 110 miljoonaan euroon vuodessa. Vapaaehtoistyön määrä on arvion mukaan noin 460 000 tuntia vuodessa, mikä vastaa vuositasolla noin 250 henkilö­työvuotta.

Kysely oli jatkoa vuonna 2015 tehdylle selvitykselle Miljoonien ak­tiivisten kansalaisten maa – Selvitys suomalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta.

Yhteyshenkilöt

Auli Starck
Asiantuntija (kansalaisyhteiskunta, edunvalvonta)
+358 50 317 6715
auli.starck@kepa.fi
Twitter @AuliStarck

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Kepa ry
Kepa ry
Elimäenkatu 25–27 (5. krs)
00510 Helsinki

+358 9 584 233http://www.kepa.fi

Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kepa ry

Uutuuskirja kertoo suomalaisjärjestöjen työstä sodan ja konfliktien keskellä5.6.2018 13:13Kutsu

TIEDOTE/MEDIAKUTSU julkistamistilaisuuteen 11.6. kello 16.30 Kaisa-talon Kirja & Kahvi (Vuorikatu 7). Miten tehdä töitä ja rakentaa rauhaa maailman haastavimmissa maissa ja kaikkein hankalimmissa olosuhteissa? Esimerkiksi Somaliassa, Syyriassa ja Afganistanissa tilanne vaikuttaa loputtomalta sodan ja inhimillisen kärsimyksen kierteeltä. Tänään ilmestyvä uutuuskirja Rauhaa rakentamassa valaisee, kuinka suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä rauhan puolesta sotien runtelemissa maissa.

Maailma kylässä -festivaali tuo ilmaiskonsertteja, dokumentteja ja keskusteluja globaaleista kehityskysymyksistä Helsingin keskustaan ensi viikonloppuna21.5.2018 08:00Tiedote

Maailma kylässä -festivaali tuo ilmaiskonsertteja, keskusteluja, dokumentteja, lastenohjelmaa, katutaidetta ja kirjallisuutta Kaisaniemen puistoon ja Rautatientorille ensi viikonloppuna 26.-27.5. yli sadan ohjelmanumeron verran. Lukuisien ilmaiskonserttien ohella festivaali on myös ajankohtaisten keskusteluiden foorumi sekä maailman keittiöitä esittelevä ruokafestivaali. Festivaalin vuoden 2018 teema on Agenda 2030 – Kestävä kehitys ja alueellinen painopiste Afrikka.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme