Selvitys korkeahintaisista määräaikaisista sähkömyyntisopimuksista vaatii pikaisia jatkotoimia – Ratkaisuehdotus ongelmaan uupuu yhä

Kuluttajaliitto katsoo, että oli perusteltua odottaa selkeämpiä konkreettisia ratkaisuesityksiä. Eri arvioiden mukaan kalliin määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen on tehnyt jopa satojatuhansia kotitalouksia. Yli 20 sentin kWh hintaisia määräaikaisia sopimuksia on eri arvioiden mukaan voimassa 210 000-420 000 ja yli 30 sentin kWh hintaisia sopimuksia 60 000-295 000. Määrä on merkittävä. Eduskunta edellytti sähköhyvitystä koskevan lainsäädännön säätämisen yhteydessä tekemässään lausumassa, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi sähköhyvityksen ja muiden tukimuotojen toimivuutta sekä ryhtyy kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin määräaikaisten sähkösopimusten piirissä olevien kuluttajien aseman kohtuullistamiseksi. ”Tästä huolimatta selvitystyössä nyt lähinnä analysoidaan eri vaihtoehtoja”, huokaisee Kuluttajaliiton juristi Kristel Pynnönen Andersson. Kuluttajaliiton toukokuussa 2023 teettämän kansalaisselvityksen (Aula Research, N=1040) mukaan jopa 80 % vastaajista totesi, ettei ole saanut/hakenut mitään sähkötukea. Tukea saaneista reilu puolet piti sitä jokseenkin tai erittäin riittämättömänä korvaamaan suuremmista sähkölaskuista aiheutunutta taloudellisten menojen kasvua.

Kuluttajaliitto katsoo, ettei kuluttajien kannalta kohtuuttomalta tuntuvaa tilannetta voida jättää alan itsesääntelyn varaan, vaikka selvitysmiehet ikään kuin päätyvät ehdottamaan sitä parhaimpana ratkaisuna. ”Alan itsesääntely ratkaisuna ei mielestämme vastaa eduskunnan lausumasta ilmi käyvää tahtoa”, sanoo Pynnönen Andersson. ”Tämä huolestuttaa meitä, koska silloin ei ole olemassa toimijoita sitovaa säännöstöä, joka turvaa, että kaikilla kuluttajilla on samat oikeudet. Vaikka selvitysmiehet vetoavat sähköalan yhteiskuntavastuuseen, tuskin kaikki sähköyhtiöt toteuttavat tai näkevät tätä yhteiskuntavastuuta samalla tavalla”, Pynnönen Andersson jatkaa.  

Kuluttajaliitto pitää myös harmillisena, ettei selvityksessä sen enempää arvioida kuluttajien käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja. Selvitysmiehet kylläkin toteavat, että oikeussuojakeinona kuluttajariitalautakunnan antaman suosituksen noudattamiseen liittyy epävarmuutta ja oikeusprosesseihin monia oikeussuojan toteutumista hidastavia tekijöitä. Selvitys ei millään tavalla huomioi myöhemmin tässä kuussa voimaan astuvaa edustajakannelainsäädäntöä. Kuluttaja- ja sopimusoikeudellisten oikeussuojakeinojen käyttäminen on kaiken kaikkiaan hidasta ja vaikeaa, eikä tuo helpotusta nopeasti kuluttajien asemaan. ”Kuluttajien oikeussuoja olisi mielestämme kaivannut laajempaa osuutta selvityksessä, jolloin olisi selvästi havaittu, että kuluttajat jäävät tässä tilanteessa ilman tehokasta, nopeaa ja kohtuuhintaista oikeussuojaa”, sanoo Pynnönen Andersson.

Kuluttajaliitto on pitkään ajanut parannuksia kuluttajariitalautakunnan resursseihin, jotta kuluttajilla olisi mahdollisuus saada asiansa tehokkaasti ratkaistuksi. Liitto on myös kiinnittänyt huomiota oikeudenkäyntien sujuvuuden ja kohtuuhintaisuuden turvaamiseen. Edustajakannelainsäädännön säätämisen yhteydessä Kuluttajaliitto peräänkuulutti prosessisääntöjen muuttamista sekä kuluttajajärjestöjen tosiasiallisten toimintaedellytysten turvaamista. Käsillä olevan tilanne selkeästi osoittaa, että tarvetta näille toimille on erityisesti tällaisessa laajoja kuluttajajoukkoja koskevassa tilanteessa.

Korkeahintaisen määräaikaisen sähkönmyyntisopimuksen tehneet kuluttajat jäävät edelleen odottamaan toimia, joilla heitä autettaisiin. Toimia kaivataan pikaisesti. ”Alan itsesääntelyltä tulee odottaa konkreettisia, laajamittaisia toimia, mikäli nyt ei haluta turvautua selvityksessä esiteltyihin, mutta vaikeaksi arvioituihin, julkisen vallan lainsäädäntötoimiin”, vaatii Pynnönen Andersson.