Selvitys: kunnat valtiota kunnianhimoisempia ilmastotavoitteissaan ja -toimissaan

Suurella osalla Suomen suurimmista kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla. Nyt yli neljännes suomalaisista asuu kunnassa, joka tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2040 hiilineutraaleissa kunnissa asuisi jo puolet suomalaisista. Valtion tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2045. Tiedot käyvät ilmi Sitran tuoreesta selvityksestä, jossa tarkasteltiin Suomen 50 suurimman kunnan ilmastotavoitteita, -toimia ja päästöjä.

Kunnat, jotka ovat tehneet ilmastostrategiansa Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen (2015) jälkeen, ovat asettaneet tavoitteensa keskimäärin muita kunnianhimoisemmaksi. Vain neljä kuntaa viidestäkymmenestä ei ole tehnyt toimintansa ohjenuoraksi minkäänlaista ilmastostrategiaa. Yleisimmin hiilineutraalisuustavoite on määritelty siten, että päästöjä vähennetään 80 prosenttia ja loput 20 prosenttia kompensoidaan.

Monella kunnalla ilmastostrategian päivitys on ajankohtaista, sillä useat strategiat on tehty ulottumaan vuoteen 2020 saakka. Kunnianhimoisten kuntien osuuden voi siis odottaa entisestään kasvavan.

Tiukkoja tavoitteita on sekä pienemmillä kunnilla että suurilla kaupungeilla, mutta isot kunnat ovat hahmotelleet kattavammin toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Pienemmissä kunnissa on toisaalta seudullisen vaativan tavoitteen omaksuneita kehyskuntia, joilla ei ole kunnon toimenpideohjelmia, ja toisaalta hyvinkin vaikuttavia toimenpiteitä tekeviä kuntia, jotka eivät ole sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Suomen 50 suurimman kunnan päästöt kattavat noin kolmanneksen Suomen päästöistä. Jos kunnat pääsevät päästövähennystavoitteisiinsa, se nipistäisi Suomen nykypäästöistä kuudesosan vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi kunnat kuitenkin tarvitsevat tuekseen vaikuttavaa ja pitkäjänteistä valtion ilmastopolitiikkaa.

Kunnat kaipaavat tukea toimien vaikuttavuuden arviointiin

Kuntien tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen ovat maapolitiikka ja kaavoitus, julkiset hankinnat, taloudelliset ohjauskeinot sekä kunnan liikelaitosten ja konserniyhtiöiden omistajaohjaus. Selvitystä varten tehtyjen haastattelujen mukaan näitä voisi hyödyntää selvästi nykyistä tehokkaammin.

Kunnat tekevät ilmastotyötä varsin itsenäisesti, joten kunnan johdon sitoutuminen määrittää, miten hyvin ilmastotyö on resursoitu ja otettu osaksi kunnan arkea. Vaikka kunnille on tarjolla monenlaista rahoitusta ja neuvontaa, niiden hyödyntäminen voi olla erityisesti pienemmille kunnille haasteellista, sillä selkeää palvelupolkua ei ole. Kunnat tarvitsisivat myös lisätukea erilaisten ilmastotoimenpiteiden kustannusten, vaikutusten ja hyötyjen arviointiin.

”Kunnilla on aivan keskeinen rooli kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Siksi valtion ja kuntien yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään. Esimerkiksi kuntien energiatehokkuussopimus on ollut erittäin suosittu, ja vastaava valtion tuki voisi olla hyödyllinen myös muilla sektoreilla”, asiantuntija Mariko Landström Sitrasta sanoo.

Selvityksen toteutti Deloitte. Sitä varten käytiin läpi 50 suurimman kunnan julkisesti saatavilla olevat päästötiedot, ilmastotavoitteet, -strategiat ja –toimenpideohjelmat sekä haastateltiin 13 kunnallisen ilmastotyön asiantuntijaa ja 9 kunnan edustajat.

Lisätietoja:

Asiantuntija Mariko Landström, Sitra, p. 045 845 0075