Selvitys: Pk-yrityksillä suuri halu tutkimuksen hyödyntämiseen - esteenä etäisyys käytännöstä

(EMBARGO 1.6. klo 7.00)

Puute merkityksellisistä tutkimusaiheista, koetut laihat hyödyt sekä aikapaine estävät suomalaisia pk-yrityksiä hyödyntämästä enemmän tutkimustietoa, selviää Vaikuttavuussäätiön tilaamasta selvityksestä Selvitys pk-yritysten tutkimustiedon hyödyntämisestä: kohti tutkimuksen hyödyntämisen edelläkävijyyttä. Samaan aikaan puolet (50 %) selvityksen vastaajien edustamista yrityksistä haluaisi jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä.

Selvityksessä tutkittiin suomalaisten pk-yritysten tutkimuksen hyödyntämisen motiiveja, hyötyjä ja esteitä. Selvityksen ovat tehneet säätiölle toimeksiantona TkT Tero Rantala, TkT Minna Saunila ja TkT Juhani Ukko Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT).

Selvitys perustuu maaliskuussa 2022 kyselytutkimuksella suomalaisilta pk-yrityksiltä kerättyyn aineistoon. Kyselylomake lähetettiin satunnaisotannalla valittujen pk-yritysten johdon edustajille, ja siihen vastasi yhteensä 108 eri yrityksen edustajaa.

Tutkimusta hyödynnetään monin eri tavoin – ihmisen osaamisen kehittäminen kärjessä

Selvityksen johtopäätöksenä on, että suomalaiset pk-yritykset arvostavat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tuottaman tutkimuksen hyödyntämistä laajasti eri muodoissa.

Aineiston analyysin perusteella yritysten tutkimuksesta saavuttamia hyötyjä selittävät onnistuneet T&K-hankkeet, tutkimuslaitosten spin-offit, sopimustutkimukset sekä patentit ja lisenssit.

Toisaalta vastaajat korostivat merkittävinä hyödyntämisen tapoina erityisesti koulutusta (77 % vastaajista koki merkittäväksi) ja epävirallisia suhteita (59 % vastaajista koki merkittäväksi).

Merkityksellisen tutkimuksen puute hyödyntämisen suurin este

Merkittävimmäksi huippututkimuksen hyödyntämisen esteeksi pk-yritykset kokivat puutteen heille merkityksellisestä tutkimuksesta: 76 % pk-yrityksistä koki, että tutkimus ei ole keskittynyt käytännön kannalta merkitykselliseen asiaan – tai ainakaan vastaajalla ei ollut tietoa sellaisesta tutkimuksesta. Myös se, että tutkimuksesta ei ole havaittu hyötyjä yrityksen toimintaan sekä aikapaineet ja varojen puute koettiin merkittävinä esteinä tutkimuksen hyödyntämiselle.

”Hieman yllättäen pk-yritykset kokivat myös tutkimustulosten viestimisen puutteen yhtenä merkittävänä esteenä tutkimuksen hyödyntämisen tiellä. Meillä tutkijoilla ja tutkimusorganisaatiolla on peiliin katsomisen paikka siinä, miten yhteyttä pidetään pk-yritysten kanssa niille relevantilla tavalla”, sanoo selvityksen tekoon osallistunut tutkija Tero Rantala.

Merkittävä osa pk-yrityksistä haluaisi olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä

Puolet (50 %) vastaajien edustamista yrityksistä haluaa jatkossa olla edelläkävijöitä tutkimuksen hyödyntämisessä. Selvityksessä tunnistettiin, että nämä tulevaisuuden edelläkävijäyritykset näkevät muita enemmän tutkimuksen hyödyntämisen esteinä varojen puutteen, tutkimustuloksista viestimisen puutteen sekä ei-vakiintuneet menettelytavat tutkimuksen hyödyntämisessä. Nämä yritykset olivat tyypillisesti pääpainoltaan palvelualan yrityksiä, joiden päämarkkina-alue ei ollut selkeästi vain Suomi ja lisäksi niiden toimialan teknologinen kehitys koettiin nopeaksi ja kestävän kehityksen rooli korostuneeksi.

”Nämä tunnistamamme tulevaisuuden edelläkävijäyritykset ovat sellaisia, jotka eivät itse pysty välttämättä tuottamaan tarvitsemaansa tutkimustietoa tällä hetkellä. Niiden on pakko etsiä aktiivisesti mahdollisuuksia päästä käsiksi uuteen tietoon ja osaamiseen. Tällaiset tutkimuksennälkäiset yritykset, joilla on haasteita päästä mukaan tutkimustiedon hyödyntämiseen, kaipaavat eniten tukea jatkossa”, arvioi tutkija Rantala.

Huippututkimuksen hyödyntämisestä kiinnostuneet yritykset suhtautuivat muita myönteisemmin tutkimusyhteistyöhön yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, mutta samaan aikaan ne olivat myös kaikkein tyytymättömimpiä tämän hetken suhteisiinsa yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

”Pk-yritykset eivät aina löydä etsimäänsä akateemisesta maailmasta. Voi olla, että yrityksen tunnistama tarve on niin uusi, ettei siitä ole vielä edes käynnissä tutkimusta. Tai sitten vuoropuhelu ei pelaa ja tieto siitä, mitä yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään ei riittävissä määrin kulkeudu yrityksiin asti”, arvioi tutkija Rantala.

“Olemme teettäneet tämän selvityksen, jotta voisimme ymmärtää paremmin, miten pk-yritykset hyödyntävät tietoa ja millä tavalla yhteistyötä pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä voisi paremmin tukea. Pk-yritykset ovat olennainen osa suomalaista elinkeinoelämää, mutta puutteellisesti ymmärretty voimavara tutkimuksen hyödyntämisen näkökulmasta”, sanoo Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen.

Pk-yritykset (info-laatikko)

Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietojen mukaan Suomessa on noin 2800 tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavaa pk-yritystä (alle 250 henkeä työllistävää yritystä).

Vuoden 2019 lukujen mukaan Suomen 293 377 yrityksestä 93 % on alle 10 työntekijän yrityksiä, pienyrityksiä (alle 50 henkilöä) 5,7 %, keskisuuria (50–249 henkilöä) 1,1 %. Loput (0,2 %) on suuryrityksiä (250 henkilöä tai enemmän).

Pk-yritykset ovat Suomessa merkittävä työllistäjä, ja ne ovat luoneet runsaasti uusia työpaikkoja koko 2000-luvun. Pk-sektori vastaa yli puolesta suomalaisten yritysten liikevaihdosta, ja niiden osuus BKT:sta on runsaat 40 %.

Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Yrittäjät.

 

Selvityksen julkistus ja materiaalit:

Voit ladata selvityksen mediaversion, ilmoittautua selvityksen julkistustilaisuuteen tai ladata pressikuvia säätiön verkkosivuilta osoitteesta: https://www.vaikuttavuussaatio.fi/media/ (salasana: MEDIAPANKKI2022)