Keskuskauppakamari

Selvitys: Työllistämiseen kytkeytyvät verot kattavat yli puolet yritysten verojalanjäljestä

Jaa

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti kehottaa siirtämään verotuksen painopistettä työn ja palkan verottamisesta kohti kulutus- ja haittaveroja. Keskuskauppakamarin veroselvityksen mukaan työntekijöiden työllistämiseen ja palkkaukseen kytkeytyvät verot kattavat yli puolet suomalaisyritysten verojalanjäljestä.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.

Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaistu Suuri veroselvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut.

Selvityksestä käy ilmi, että työntekijöiden palkkaan ja työllistämiseen kytköksissä olevat verot kattavat yli puolet yritysten verojalanjäljestä: yli 63 miljardin euron veropotista liki 32 miljardia tilitettiin ennakonpidätyksenä ja vakuutusmaksuina.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää suhdelukua korkeana. Se kertoo myös verotuksen rakenteesta; selvityksen perusteella yli puolet yritysten tilittämistä veroista kohdistuu suoraan palkkaan.

”Verotuksen painopistettä olisi syytä siirtää pois työn ja palkan verottamisesta. Korkeat palkkaan kytkeytyvät verot ja maksut ovat hyvä asia silloin, kun palkkasumma on suuri sekä nettopalkka ja työllisyys korkealla tasolla. Toisaalta verotaakka on ongelmallinen siltä osin, kun palkkoihin liittyvä kustannus haittaa yritysten toimintaa, kasvua sekä kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta nostaa palkkauskynnystä ja vähentää taloudellista aktiviteettia”, Kotamäki sanoo.

Kotamäki nostaa esille niin sanotun verokiilan, joka on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Verokiila kertoo, kuinka paljon työnantajan palkkakustannuksen ja työntekijän käteen jäävän tulon välillä on eroa.

Korkea verotus asettaa rajoituksia työvoimavaltaisille aloille kuten palvelualoille. OECD:n mukaan Suomessa keskimääräisen työntekijän verokiila vuonna 2017 oli liki 43 prosenttia. Näin ollen keskimääräisen palkansaajan tapauksessa 100 euron välittömästä työvoimakustannuksesta tilitetään 43 euroa julkiselle sektorille verojen ja maksujen muodossa.

Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys havainnollistaa yritysten tilittämien työhön liittyvien verojen ja maksujen kokonaismäärää. Keskuskauppakamari julkaisee maaliskuussa verokiilalaskurin, jonka avulla on mahdollista laskea palkasta maksettavien verojen ja maksujen kokonaismäärän.

Yritystenkin tilittämillä ja maksamilla veroilla rahoitetaan merkittävissä määrin osaamisen ja koulutuksen kehitystä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen kautta. Molemmat aspektit, sekä kustannuskilpailukyky että työntekijöiden ja työnantajien osaamistaso, ovat Kotamäen mukaan olennaisia tekijöitä Suomen hyvinvoinnin kannalta.

”Kehittyneessä ja pienessä, viennin ja tuonnin muutoksille alttiissa kansantaloudessa lopulta paras kilpailuvalttimme on korviemme välissä. Suomessa on yleisesti ottaen laadukas koulutusjärjestelmä, jota yritystenkin tilittämillä ja maksamilla veroilla ylläpidetään – siitä on pidettävä jatkossakin kiinni”, Kotamäki sanoo.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pk-yritykset rohkeasti maailmalle16.7.2019 07:00:00 EESTTiedote

Keskuskauppakamarin ja Finnveran tänään järjestämässä Suomi Areenan tilaisuudessa keskusteltiin laajasti viennistä ja yritysten kansainvälistymisestä. Mukana keskustelemassa olivat Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuoren ja Finnveran johtaja Titta Mantilan lisäksi Konecranesin johtaja Matti Malminen, Tactic Gamesin hallituksen puheenjohtaja Markku Heljakka ja taitoluisteluvalmentaja Virpi Horttana. Lisäksi keskustelua elävöittivät porilaiset jääkiekkotähdet Tomi Taimi, Juha Lammikko ja Joel Armia.

Suositus elintarvikkeen raaka-aineen alkuperän merkitsemisestä3.7.2019 07:00:00 EESTTiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta suosittaa, että elintarviketeollisuus ja kauppa kiinnittävät huomiota pakattujen lihajalosteiden raaka-aineen alkuperää osoittaviin merkintöihin. Lautakunta korostaa erityisesti sitä, ettei tuotteen alkuperää osoittava merkintä tai sellaiseksi tulkittava ilmaisu saa antaa harhaanjohtavaa kuvaa tuotteen raaka-aineen alkuperästä. Raaka-aineen alkuperästä on annettava totuudenmukainen kuva niin elintarvikepakkauksessa kuin yrityksen nettisivuillakin. Suositus on annettu 27.6.2019.

Tarkkana autokaupoilla - vältä vaaralliset kolarikorjaukset28.6.2019 08:00:00 EESTTiedote

Autokaupassa myyjä on velvollinen kertomaan ostajalle kaikki tiedossaan olevat ostopäätökseen oleellisesti vaikuttavat asiat, kuten kolaroinnit. Yksityisten välisissä kauppatilanteissa ei ole kuluttajansuojalaki mukana, ja asia on sen vuoksi mutkikkaampi. Ajoneuvoihin erikoistunut Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Heikki Nurmela muistuttaa olemaan erityisen valppaana silloin, kun autoon on tehty kolarikorjauksia ulkomailla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme