Selvitys: Työllistämiseen kytkeytyvät verot kattavat yli puolet yritysten verojalanjäljestä
Keskuskauppakamarin nyt toista kertaa julkaistu Suuri veroselvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa peräti noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut. Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut.
Selvityksestä käy ilmi, että työntekijöiden palkkaan ja työllistämiseen kytköksissä olevat verot kattavat yli puolet yritysten verojalanjäljestä: yli 63 miljardin euron veropotista liki 32 miljardia tilitettiin ennakonpidätyksenä ja vakuutusmaksuina.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää suhdelukua korkeana. Se kertoo myös verotuksen rakenteesta; selvityksen perusteella yli puolet yritysten tilittämistä veroista kohdistuu suoraan palkkaan.
”Verotuksen painopistettä olisi syytä siirtää pois työn ja palkan verottamisesta. Korkeat palkkaan kytkeytyvät verot ja maksut ovat hyvä asia silloin, kun palkkasumma on suuri sekä nettopalkka ja työllisyys korkealla tasolla. Toisaalta verotaakka on ongelmallinen siltä osin, kun palkkoihin liittyvä kustannus haittaa yritysten toimintaa, kasvua sekä kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta nostaa palkkauskynnystä ja vähentää taloudellista aktiviteettia”, Kotamäki sanoo.
Kotamäki nostaa esille niin sanotun verokiilan, joka on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Verokiila kertoo, kuinka paljon työnantajan palkkakustannuksen ja työntekijän käteen jäävän tulon välillä on eroa.
Korkea verotus asettaa rajoituksia työvoimavaltaisille aloille kuten palvelualoille. OECD:n mukaan Suomessa keskimääräisen työntekijän verokiila vuonna 2017 oli liki 43 prosenttia. Näin ollen keskimääräisen palkansaajan tapauksessa 100 euron välittömästä työvoimakustannuksesta tilitetään 43 euroa julkiselle sektorille verojen ja maksujen muodossa.
Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys havainnollistaa yritysten tilittämien työhön liittyvien verojen ja maksujen kokonaismäärää. Keskuskauppakamari julkaisee maaliskuussa verokiilalaskurin, jonka avulla on mahdollista laskea palkasta maksettavien verojen ja maksujen kokonaismäärän.
Yritystenkin tilittämillä ja maksamilla veroilla rahoitetaan merkittävissä määrin osaamisen ja koulutuksen kehitystä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen kautta. Molemmat aspektit, sekä kustannuskilpailukyky että työntekijöiden ja työnantajien osaamistaso, ovat Kotamäen mukaan olennaisia tekijöitä Suomen hyvinvoinnin kannalta.
”Kehittyneessä ja pienessä, viennin ja tuonnin muutoksille alttiissa kansantaloudessa lopulta paras kilpailuvalttimme on korviemme välissä. Suomessa on yleisesti ottaen laadukas koulutusjärjestelmä, jota yritystenkin tilittämillä ja maksamilla veroilla ylläpidetään – siitä on pidettävä jatkossakin kiinni”, Kotamäki sanoo.
Yhteyshenkilöt
Mauri KotamäkiJohtava ekonomisti
Puh:+358 942426235mauri.kotamaki@chamber.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Kaivatut ratkaisut helpottamaan osaajapulaa jäivät kehysriihessä toteuttamatta17.4.2024 09:01:43 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää huojentavana, että hallitus säästi kehysriihessä koulutuksen merkittäviltä leikkauksilta vaikeassa taloustilanteessa, mutta samalla uupumaan jäivät myös kaivatut panostukset osaavan työvoiman saatavuuteen. Keskuskauppakamarin osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä jo lähes 70 prosenttia kokee, että osaajapula on muodostunut niille kasvun esteeksi.
Keskuskauppakamari: Puhtaan siirtymän investointiverohyvityksen käyttöönotto vahva kasvusignaali16.4.2024 16:50:27 EEST | Tiedote
Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.
Keskuskauppakamari: Leikkaukset ymmärrettäviä - panostukset kasvuun välttämättömiä16.4.2024 16:42:21 EEST | Tiedote
Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen hallitusohjelman suunnitelmien mukaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sopeutustoimien ja veronkiristysten rinnalla hallitus päätti myös kasvua tukevista toimista, joilla voidaan kääntää Suomen suunta.
Keskuskauppakamari: Kehysriihessä on löydettävä lisää kasvun eväitä – pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät Suomea pelasta15.4.2024 06:48:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari painottaa, että tulevassa kehysriihessä on löydettävä uusia kohdennettuja keinoja talouden kasvun edistämiseksi. “Vaikka nykyiset sopeutustoimet ovat tarpeellisia julkisen talouden tasapainottamiseksi, pelkät leikkaukset ja veronkorotukset eivät yksin riitä kääntämään Suomen taloutta kasvu-uralle", toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Romakkaniemi.
Kauppakamarien tilasto: Vienti romahti maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuodesta – ”lakkojen vaikutus selkeä”9.4.2024 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamarien vientiasiakirjatilastojen mukaan ulkomaakaupan vienti väheni maaliskuussa 30 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuonna eli tammi-helmikuussa vienti vielä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. ”Maaliskuun luvuissa näkyy selkeästi se, mitä poliittinen lakko teki Suomen viennille: romahdutti sen”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme