Senioritaloissa asuvilla miehillä on enemmän toiminnanvajautta ja naisilla yksinäisyyttä
Senioritalot ovat yhä suositumpi asumismuoto iäkkäiden keskuudessa. Ne tarjoavat esteetöntä asumista tavallisesti yli 55-vuotiaille tai eläkkeellä oleville henkilöille. Asukkaat voivat ostaa tarvitsemiansa arkea helpottavia palveluja, mutta varsinaista hoitoa tai ympärivuorokautista henkilökuntaa senioritaloissa ei yleensä ole tarjolla. Taloissa järjestetään usein yhteistä ohjelmaa ja aktiviteetteja asukkaille. Talojen aktiviteetit ja vertaiset naapurina voivat lisätä sosiaalista osallistumista ja tarjota enemmän sosiaalista tukea. Tällöin senioritalot voivat tukea hyvinvointia ja kenties lieventää yksinäisyyden tunnetta.
Tutkimuksessa vertailtiin senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden itsearvioitua toimintakykyä, yksinäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu tutkimuksissa hyvin vähän.
- Senioritaloissa naiset vaikuttavat olevan toimintakyvyltään samankaltaisia kuin kotona asuvat, joten syy senioritalossa asumiseen tai muuttoon voi olla jokin muu kuin fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. Heillä ei ehkä ole tukiverkostoa tai perhettä lähellä, joten senioritalo voi olla houkutteleva asumisvaihtoehto. Toisaalta voi olla, että senioritalojen asukkaat ovat lähtökohtaisesti sosiaalisempia, jolloin myös yksinäisyyttä saatetaan kokea helpommin. Yksin viihtyvä ihminen ei ehkä päätyisi tällaiseen asumisratkaisuun. Täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, joten tulosten perusteella ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta vaikka yhteyksiä havaittiinkin, kertoo tohtorikoulutettava Anna Lahti.
Tutkimusaineisto koostui senioritalojen asukkaita tutkivasta BoAktiv-kyselytutkimuksesta sekä Helsingin syntymäkohortti-tutkimuksesta. Aineisto kerättiin Folkhälsanin senioritaloissa vuosina 2018 ja 2020, ja Helsingin syntymäkohorttitutkimuksessa vuonna 2015. Osallistujat vastasivat itsenäisesti laajaan kyselylomakkeeseen, joka sisälsi muun muassa toimintakykyä ja terveyttä mittaavan SF-36-kyselyn sekä kysymyksiä yksinäisyydestä ja sosiaalisista kontakteista.
Tutkimus toteutettiin Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa osana Folkhälsan’s senior housing and active aging (BoAktiv) -tutkimusta, joka on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteutettava projekti, jota johtaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff.
Alkuperäinen artikkeli:
Lahti, A.-M.; Mikkola, T.M.; Salonen, M.; Wasenius, N.; Sarvimäki, A.; Eriksson, J.G.; von Bonsdorff, M.B. Mental, Physical and Social Functioning in Independently Living Senior House Residents and Community-Dwelling Older Adults. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 12299. https://doi.org/10.3390/ijerph182312299
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa tutkimuksesta Folkhälsanin sivuilta.
Anna Lahti
Tohtorikoulutettava
Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Anna.lahti@folkhalsan.fi
Mikaela von Bonsdorff
Apulaisprofessori
Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Väitös 26.4.2024: Mikromuovin seuraavat askeleet – mihin muoveista peräisin oleva hiili päätyy?23.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Tuore Jyväskylän yliopiston väitöstutkimus keskittyi järviin päätyvän orgaanisen aineksen ja mikromuovien hajotukseen. Tutkimuksessa havaittiin, että hajotusnopeudeltaan poikkeavien materiaalien hiilen biokemiallinen kohtalo on samankaltainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme