Jyväskylän yliopisto

Senioritaloissa asuvilla miehillä on enemmän toiminnanvajautta ja naisilla yksinäisyyttä

Jaa

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvisi, että senioritalojen miesasukkailla on heikompi fyysinen toimintakyky kuin kotona asuvilla iäkkäillä miehillä. Senioritaloissa asuvat naiset ovat sen sijaan yksinäisempiä kuin kotona asuvat iäkkäät naiset. Psyykkisen toimintakyvyn ja sosiaalisten kontaktien suhteen ei havaittu eroja asumismuotojen välillä.

Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu aiemmin tutkimuksissa hyvin vähän.
Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu aiemmin tutkimuksissa hyvin vähän.

Senioritalot ovat yhä suositumpi asumismuoto iäkkäiden keskuudessa. Ne tarjoavat esteetöntä asumista tavallisesti yli 55-vuotiaille tai eläkkeellä oleville henkilöille. Asukkaat voivat ostaa tarvitsemiansa arkea helpottavia palveluja, mutta varsinaista hoitoa tai ympärivuorokautista henkilökuntaa senioritaloissa ei yleensä ole tarjolla. Taloissa järjestetään usein yhteistä ohjelmaa ja aktiviteetteja asukkaille. Talojen aktiviteetit ja vertaiset naapurina voivat lisätä sosiaalista osallistumista ja tarjota enemmän sosiaalista tukea. Tällöin senioritalot voivat tukea hyvinvointia ja kenties lieventää yksinäisyyden tunnetta.

Tutkimuksessa vertailtiin senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden itsearvioitua toimintakykyä, yksinäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja. Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu tutkimuksissa hyvin vähän.

- Senioritaloissa naiset vaikuttavat olevan toimintakyvyltään samankaltaisia kuin kotona asuvat, joten syy senioritalossa asumiseen tai muuttoon voi olla jokin muu kuin fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. Heillä ei ehkä ole tukiverkostoa tai perhettä lähellä, joten senioritalo voi olla houkutteleva asumisvaihtoehto. Toisaalta voi olla, että senioritalojen asukkaat ovat lähtökohtaisesti sosiaalisempia, jolloin myös yksinäisyyttä saatetaan kokea helpommin. Yksin viihtyvä ihminen ei ehkä päätyisi tällaiseen asumisratkaisuun. Täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, joten tulosten perusteella ei voida päätellä syy-seuraussuhdetta vaikka yhteyksiä havaittiinkin, kertoo tohtorikoulutettava Anna Lahti.

Tutkimusaineisto koostui senioritalojen asukkaita tutkivasta BoAktiv-kyselytutkimuksesta sekä Helsingin syntymäkohortti-tutkimuksesta. Aineisto kerättiin Folkhälsanin senioritaloissa vuosina 2018 ja 2020, ja Helsingin syntymäkohorttitutkimuksessa vuonna 2015. Osallistujat vastasivat itsenäisesti laajaan kyselylomakkeeseen, joka sisälsi muun muassa toimintakykyä ja terveyttä mittaavan SF-36-kyselyn sekä kysymyksiä yksinäisyydestä ja sosiaalisista kontakteista.

Tutkimus toteutettiin Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa osana Folkhälsan’s senior housing and active aging (BoAktiv) -tutkimusta, joka on Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston yhteistyössä toteutettava projekti, jota johtaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff. 

Alkuperäinen artikkeli:

Lahti, A.-M.; Mikkola, T.M.; Salonen, M.; Wasenius, N.; Sarvimäki, A.; Eriksson, J.G.; von Bonsdorff, M.B. Mental, Physical and Social Functioning in Independently Living Senior House Residents and Community-Dwelling Older Adults. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 12299. https://doi.org/10.3390/ijerph182312299

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa tutkimuksesta Folkhälsanin sivuilta.

Anna Lahti
Tohtorikoulutettava
Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Anna.lahti@folkhalsan.fi

Mikaela von Bonsdorff
Apulaisprofessori
Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi

Kuvat

Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu aiemmin tutkimuksissa hyvin vähän.
Senioritalojen asukkaiden ja kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden terveyttä ja toimintakykyä on vertailtu aiemmin tutkimuksissa hyvin vähän.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Lisää kilometrejä vai vauhtia? Kummallakin tehokeinolla voi parantaa juoksukuntoa26.1.2022 08:15:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa vertailtiin kestävyysharjoittelijoiden tekemiä kahden viikon peruskestävyys- ja intervallijaksoja suorituskyvyn ja palautumisen näkökulmasta. Kummallakin menetelmällä voidaan parantaa kuntoliikkujan kestävyyssuorituskykyä merkittävästi jo kahdessa viikossa, kun harjoituskuormaa kasvatetaan totutusta.

Lapsuuden laulut ovat ikääntyneille tärkeä voimavara26.1.2022 01:00:00 EET | Tiedote

FM Annika Tammelan väitöstutkimus osoittaa, että lapsuus- ja kouluvuosina opitut laulut ovat suomalaisille ikäihmisille merkityksellisiä, sillä ne kantavat vahvoja tunnemuistoja ja ylläpitävät omaa identiteettiä. Varhaisilta elinvuosilta tuttujen laulujen laulaminen ja yhdessä muistelu tarjoavat ikääntyneille kokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta, jotka ovat keskeisiä tekijöitä heidän hyvinvointinsa kannalta.

Väitös 28.1.2022: Elintärkeät fosforivarannot ehtyvät – fosfori talteen jätevesistä uudella menetelmällä (Reuna)21.1.2022 08:05:00 EET | Tiedote

Sini Reuna kehitti väitöstutkimuksessaan uuden menetelmän, jolla fosfori saadaan talteen jätevesistä entistä paremmin. Fosfori on kaikelle elämälle korvaamaton alkuaine, jota käytetään muun muassa lannoitteissa. Sen luonnolliset varannot maaperästä ovat hupenemassa. Siksi talteenotto toissijaisista lähteistä on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan vastata kasvavaan fosfaattilannoitteiden kulutukseen ja varmistaa ruuan riittävyys myös tuleville sukupolville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme