Oulun yliopisto

Sepelvaltimotautia sairastava hyötyy liikunnasta myös pakkasessa

Jaa

Suositusten mukainen terveysliikunta laskee verenpainetta liikunnan jälkeen sepelvaltimotautia sairastavilla myös pakkaskeleillä, osoittaa Oulun yliopiston tutkimus. Staattinen lihastyö kylmässä voi kuitenkin nostaa aortan verenpainetta liikunnan jälkeen. Tulokset auttavat tukemaan sepelvaltimotautia sairastavien ympärivuotista liikuntaa ja ohjaamaan turvalliseen liikkumiseen myös talvella.

Tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa, miten kylmä ympäristö ja liikunta yhdessä vaikuttavat suorituksen jälkeiseen aortan verenpaineeseen sepelvaltimotautia sairastavilla. Aortan verenpaine kuvastaa sydämeen kohdistuvaa rasitusta ja tähän liittyviä mahdollisia terveyshaittoja. Kylmässä tapahtuvan ylävartaloliikunnan vaikutuksia verenpaineen palautumiseen ei ole tutkittu aiemmin. Uutta oli myös dynaamisen ja staattisen liikunnan tutkiminen erikseen.

Tutkimus osoitti, että aortan systolinen eli yläpaine laskee 6–10 mmHg sekä kylmässä että lämpimässä tapahtuvan ripeän kävelyn jälkeen. Myös käsillä tehtävä dynaaminen työ laski systolista verenpainetta 2–4 mmHg. Ylävartalon lihasjännityksen ylläpitoa ja puristusvoimaa vaativa staattinen työ sen sijaan kohotti systolista verenpainetta keskimäärin 7 mmHg kylmässä mutta ei lämpimässä liikkumisen jälkeen.

Staattisessa liikunnassa lihas voi olla jännityksessä pitkään ilman ulkoista liikettä, kun taas dynaaminen työ aiheuttaa liikettä, jolloin lihas vuoroin supistuu ja rentoutuu suorituksen aikana. Esimerkiksi raskaan lumen kolaamiseen voi liittyä staattista työtä, kun taas kävely ja hiihto ovat enimmäkseen dynaamista liikuntaa.

Laboratoriotutkimukseen osallistui sydäninfarktin saaneita sepelvaltimotautia sairastavia oululaisia 40–70-vuotiaita miehiä. Heistä 11 käveli juoksumatolla ripeästi ja lepäsi -15 °C:ssa ja +22 °C:ssa. Toisessa kokeessa 15 tutkittavaa polki käsiergometria ja teki staattisia ylävartalotyöntöjä eteenpäin sekä lepäsi -15 °C:ssa ja +22 °C:ssa. Liikunta- ja lepomittaukset kestivät 30 minuuttia ja tehtiin kaikille tutkittaville satunnaisessa järjestyksessä. Heiltä arvioitiin aortan verenpaine ja valtimojäykkyys rannevaltimosta mittaamalla ennen liikuntasuoritusta ja 25 minuuttia sen jälkeen.

Verenpaine voi jo yhden liikuntakerran jälkeen laskea useammaksi tunniksi tai jopa vuorokaudeksi, mikä hyödyttää terveyttä. Säännöllinen liikunta puolestaan laskee verenpainetta pysyvästi ja tukee verenpaineen hoitoa sepelvaltimotautia sairastavilla. Sen sijaan kylmän tiedetään kohottavan verenpainetta ja lisäävän sydämen työmäärää liikunnan aikana ja siksi sen on ajateltu vaimentavan liikunnan jälkeisen verenpaineen laskua.

Nyt julkaistu tutkimus kuitenkin osoitti, että palautuminen liikunnasta oli samanlaista riippumatta ympäristön lämpötilasta. Poikkeuksena oli staattinen liikunta kylmässä, sillä sen jälkeen verenpaine kohosi. Syitä tähän ei vielä tiedetä.

Pakkasen aiheuttamat sydänoireet, esimerkiksi rintakipu ja rytmihäiriöt, ovat yleisempiä sepelvaltimotautia sairastavilla ja niinpä monet heistä välttävät liikkumista kylmässä. Säännöllinen liikunta on kuitenkin tärkeää sekä sairauden hoidossa että sen etenemisen hidastamisessa. Nyt julkaistut tulokset kannustavat sepelvaltimotautia sairastavia ympärivuotiseen ja turvalliseen liikuntaan myös talvella.

Tutkimusta johti Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus ja sitä rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Yrjö Jahnssonin säätiö sekä Juho Vainion Säätiö.

Tutkimustulokset on julkaistu vastikään Scientific Reports -julkaisusarjassa: 

Heidi E. Hintsala, Rasmus I. P. Valtonen, Antti Kiviniemi, Craig Crandall, Juha Perkiömäki, Arto Hautala, Matti Mäntysaari, Markku Alén, Niilo Ryti, Jouni J. K. Jaakkola & Tiina M. Ikäheimo. Central aortic hemodynamics following acute lower and upper-body exercise in a cold environment among patients with coronary artery disease. Sci Rep 11, 2550 (2021). https://doi.org/10.1038/s41598-021-82155-x

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Tiina Ikäheimo, Oulun yliopisto
Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus
p. 040 5422968
tiina.ikaheimo@oulu.fi

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ryhtyvät kehittämään kaivosalan koulutusta Pyhäsalmen kaivosalueella5.3.2021 11:05:00 EETTiedote

Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ovat sopineet tekevänsä koulutusyhteistyötä Pyhäsalmen kaivosalueella Pyhäjärvellä. Osapuolet tulevat hyödyntämään koulutustarkoitukseen Pyhäsalmen kaivoksen aluetta, jossa varsinainen maanalainen kaivostoiminta on päättymässä 2021 vuoden aikana. Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin perusmetallikaivos (1400 m) ja sisältää yli 100 km pitkän kaivostunneliverkoston ja soveltuu erityisen hyvin kaivostekniikan ja maanalaisen rakentamisen koulutustarpeisiin. Nyt julkistetussa hankkeessa haetaan laajaa opiskelijapohjaa lukio-opiskelijoista aina yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänperäisen äkkikuoleman syy myös nuorilla aikuisilla – ruumiinavauksessa löytyy usein pitkälle edennyt sydänsairaus3.3.2021 07:00:00 EETTiedote

Sepelvaltimotaudin ajatellaan olevan lähinnä vanhemman väestön sairaus mutta sen merkitys myös nuoremmilla ihmisillä on ymmärretty. Oulun yliopiston tutkijat selvittivät sepelvaltimotaudin yleisyyttä ja ruumiinavauslöydöksiä alle 50-vuotiailla sydänperäisen äkkikuoleman uhreilla. 44 % alle 50-vuotiaiden sydänperäisistä äkkikuolemista johtui sepelvaltimotaudista.

Iltavirkut kokevat työkykynsä aamuvirkkuja heikommaksi24.2.2021 05:00:00 EETTiedote

Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin 1966 pohjautuva Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on selvitetty yksilöllisen kronotyypin yhteyttä työkykyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme